Perustulon vaikutus taloudelliseen eriarvoisuuteen
Aaltonen, Essi (2024-05-14)
Perustulon vaikutus taloudelliseen eriarvoisuuteen
Aaltonen, Essi
(14.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052737551
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052737551
Tiivistelmä
Kanditutkielmani tarkastelee perustulon vaikutuksia tuloeroihin. Vaikutuksia havainnoidaan yhdistämällä teoriaa perustulon ja tuloerojen taustalla toteutettuihin perustulokokeiluihin. Vaikutuksia tuloeroihin tutkitaan lisäksi arvioimalla perustulon vaikutuksia työmarkkinoilla kannustinloukkuihin. Perustulon, kuten eriarvoisuudenkin vaikutukset ovat moninaisia ja niitä havaitaan monessa eri ulottuvuuksissa. Perustuloa tarjotaan ratkaisuksi näihin moninaisiin ongelmiin, joita nykyaikana yhteiskunnat kohtaavat. Tärkeimpänä voidaan kuitenkin pitää sen vaikutuksia kannustinloukkuihin, työllisyyteen ja eriarvoisuuteen.
Perustulokokeilut tuottavat vaihtelevia tuloksia vaikutuksista sekä kehittyvissä että kehittyneissä maissa. Muutamassa kehittyneessä maassa havaitaan positiivisia työllisyysvaikutuksia ja useammassa positiivisia hyvinvointivaikutuksia muiden vaikutusten, kuten kulutuksen nousun ja eriarvoisuuden heikentymisen lisäksi. Kehittyvissä maissa havaitaan suurempia positiivisia vaikutuksia köyhyyteen, koulussa kävijöiden määrään sekä työllisyyteen ja palkkojen havaitaan nousseen jopa enemmän kuin perustulon määrän verran. Missään kokeessa ei havaittu kuitenkaan merkittävää työn tarjonnan vähentymistä, eli perustulo ei epäilyistä huolimatta näytä kannustavan työttömyyteen. Perustulolla voidaan sanoa myös olevan myös pitkäaikaisia vaikutuksia tuottavuuteen ja työllisyyteen koulutukseen kannustamisen kautta.
Kasvaneet tuloerot ovat tuottaneet ympäri maailmaa yhteiskunnille moninaisia ongelmia suorasti ja epäsuorasti sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Yleisesti tunnistettuja tekijöitä tuloerojen kasvun taustalla ovat esimerkiksi globalisaatio sekä teknisen kehityksen ja pääomatulojen kasvu. Merkittävimpinä suorina tekijöinä tuloeroihin tunnistetaan julkisen vallan tulonsiirto- ja veropolitiikka.
Perustulo voisi todisteiden valossa kannustaa työllisyyteen tai kouluttautumiseen, mikä kasvattaisi työllistymisen mahdollisuuksia pitkällä aikavälillä. Työllisyyden kasvattamisen voidaan sanoa olevan tehokas tapa vähentää köyhyyttä pienentämällä huono-osaisuutta ja eriarvoisuutta.
Perustulokokeilut tuottavat vaihtelevia tuloksia vaikutuksista sekä kehittyvissä että kehittyneissä maissa. Muutamassa kehittyneessä maassa havaitaan positiivisia työllisyysvaikutuksia ja useammassa positiivisia hyvinvointivaikutuksia muiden vaikutusten, kuten kulutuksen nousun ja eriarvoisuuden heikentymisen lisäksi. Kehittyvissä maissa havaitaan suurempia positiivisia vaikutuksia köyhyyteen, koulussa kävijöiden määrään sekä työllisyyteen ja palkkojen havaitaan nousseen jopa enemmän kuin perustulon määrän verran. Missään kokeessa ei havaittu kuitenkaan merkittävää työn tarjonnan vähentymistä, eli perustulo ei epäilyistä huolimatta näytä kannustavan työttömyyteen. Perustulolla voidaan sanoa myös olevan myös pitkäaikaisia vaikutuksia tuottavuuteen ja työllisyyteen koulutukseen kannustamisen kautta.
Kasvaneet tuloerot ovat tuottaneet ympäri maailmaa yhteiskunnille moninaisia ongelmia suorasti ja epäsuorasti sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Yleisesti tunnistettuja tekijöitä tuloerojen kasvun taustalla ovat esimerkiksi globalisaatio sekä teknisen kehityksen ja pääomatulojen kasvu. Merkittävimpinä suorina tekijöinä tuloeroihin tunnistetaan julkisen vallan tulonsiirto- ja veropolitiikka.
Perustulo voisi todisteiden valossa kannustaa työllisyyteen tai kouluttautumiseen, mikä kasvattaisi työllistymisen mahdollisuuksia pitkällä aikavälillä. Työllisyyden kasvattamisen voidaan sanoa olevan tehokas tapa vähentää köyhyyttä pienentämällä huono-osaisuutta ja eriarvoisuutta.