Varhaiskasvatuksen ja kodin yhteistyö monikielisten lasten kielikasvatuksessa: Perheiden näkemyksiä ja kokemuksia
Vahekoski, Annina (2024-05-16)
Varhaiskasvatuksen ja kodin yhteistyö monikielisten lasten kielikasvatuksessa: Perheiden näkemyksiä ja kokemuksia
Vahekoski, Annina
(16.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052738339
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052738339
Tiivistelmä
Tutkimuksen avulla haluttiin selvittää huoltajien näkemyksiä monikielisestä kasvatuksesta ja heidän kokemuksiaan yhteistyöstä varhaiskasvatuksen kanssa. Tutkimus toteutettiin suomenkielisessä kunnassa, jossa toimii kielisaarekekoulu, joka tarjoaa ruotsinkielistä opetusta varhaiskasvatuksesta lukioon. Tutkimuksen teoriassa tarkasteltiin varhaiskasvatusta ohjaavia asiakirjoja, kielitietoisen varhaiskasvatuksen periaatteita sekä aikaisempia tutkimuksia huoltajien kokemasta yhteistyöstä, yhteisen kielen merkityksestä ja lapsen kielen kehityksestä. Aiemmat tutkimukset ovat pääasiassa keskittyneet maahanmuuttajataustaisiin perheisiin ja heidän kieli- ja kulttuurieroihinsa, joten vastaavaa tietoa suomenkielisessä kontekstissa oli niukasti saatavilla. Tämän laadullisen tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla, johon osallistui kolme perhettä, jotka olivat ilmoittaneet lapsensa ruotsinkieliseen varhaiskasvatukseen. Haastattelut äänitettiin ja litteroitiin, ja aineisto analysoitiin teoriapohjaisen sisällönanalyysin avulla. Teoriasta nousseet keskeiset teemat olivat huoltajien uskomukset, toiveet, hyödyt ja esteet yhteistyössä monikielisessä kasvatuksessa. Tutkimustulosten mukaan huoltajien ja varhaiskasvatuksen välistä vuorovaikutusta ei haitannut kieli, mutta huoltajat kertoivat jännittäneensä uutta kieliympäristö ja he toivoivat päiväkodilta selkeämpää tiedotusta siitä, mitä sanoja ja lauluja lasten kanssa harjoiteltiin. Kaikki haastateltavat olivat yhtä mieltä siitä, että toisen kielen oppiminen toisi mukanaan hyödyllisiä koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia. Esteitä huoltajat kokivat pääasiassa omassa kielitaidossaan ja kyvyssään tukea lapsen ruotsin kielen oppimista.