Geenien vaikutus mansikan aistittaviin ominaisuuksiin

Abstract

Mansikan aistittaviin ominaisuuksiin vaikuttavia piirteitä on tutkittu jo melko paljon. Tämä tutkielma kokoaa tietoa näihin ominaisuuksiin vaikuttavista geeneistä, minkä avulla tiedon löytäminen aiheeseen liittyvää kehitystyötä varten helpottuu. Eri mansikkalajikkeita on kehittynyt ja niitä on kehitetty vuosien mittaan risteytymällä, ja näiden uusien mansikkalajikkeiden aistittaviin ominaisuuksiin ovat vaikuttaneet emolajit. Esimerkiksi nykyinen kaupallinen mansikka Fragaria x ananassa on risteytys F. virginianan ja F. chiloensiksen välillä. Sen ominaisuuksiin vaikuttaa kuitenkin suuresti F. vesca, joka on yksi F. x ananassan alagenomeista, sillä F. vescan genomi ilmenee voimakkaammin kuin monen muun lajikkeen genomi. Mansikan miellyttävyyteen vaikuttavat muun muassa mansikan flavori ja ulkomuoto. Flavoriin vaikuttavat mm. sokerit, esterit, furanonit ja tanniinit, ja tärkeimmät flavoriin vaikuttavat geenit ovat o-metyylitransferaasigeeni (FaOMT), AAT:n SAAT- ja FaAAT2-geenit sekä nerolidolia syntetisoiva FaNES1-geeni. Ulkomuotoon vaikuttavat antosyaanit, joita säätelee MYB-bHLH WD40-kompleksi, ja jotka pääasiassa määräävät mansikan värityksen, sekä kokoon ja muotoon vaikuttavat auksiini ja gibberelliinihappo, joiden pääasiallinen säätelijägeeni on FveAGL62. Näitä kaikkia yhdisteitä ja niiden biosynteesejä säätelevillä geeneillä on suuri rooli aistittavien ominaisuuksien synnyssä. Nykypäivänä risteyttämisen lisäksi aistittavia ominaisuuksia pystytään kehittämään markkeriavusteisen jalostuksen avulla. Tutkielmaan koottujen tietojen avulla eri lajikkeiden kehittäminen aistittavien ominaisuuksien parantamiseksi helpottuu.