Protecting Rights: Exploring Substantive Due Process in Roe, Obergefell, and Dobbs

Abstract

In 2022 the Supreme Court of the United States ruled on Dobbs v. Jackson Women's Health Organization that there shall not be a constitutional right to abortion. This caused a fierce discussion about what the future of the substantive due process will look like. When looking at present-day discussions about the substantive due process and especially abortion it is safe to say that the overruling has had an effect on legislation. This thesis analyses the Due Process Clause of the Fourteenth Amendment and compares the application in cases Roe v. Wade, Obergefell v. Hodges and Dobbs v. Jackson Women's Health Organization. The focus is on examining how fundamental rights are established based on substantive due process. After finding how rights are established, the thesis continues to study how the overruling was argued. At the end of this thesis, there will be discussion about the future based on journal articles and the concurring opinion in the case. The research is a mixture of case genetics and case argument analysis. This thesis examines the genetics of the Due Process Clause and studies how the Justices have argued the use of it in the cases. The goal was with support from journal articles understand the Clause, the effects it have and take a look at what the future will bring.

Vuonna 2022 Yhdysvaltain korkein oikeus päätti tapauksessa Dobbs vastaan Jackson Women's Health Organization, ettei abortti ole perustuslaillinen oikeus ja kumosi tällä päätöksellä viisikymmentä vuotta vanhan ennakkopäätöksen Roe vastaan Wade. Tämä aiheutti kiivasta keskustelua siitä, miltä aineellisoikeudellinen oikeusturva (eng. substantive due process) tulevaisuudessa näyttää. Kun tarkastellaan nykypäivän keskusteluja aineellisoikeudellisesta oikeusturvasta ja erityisesti abortista, voidaan sanoa, että tapauksen Roe kumoamisella on ollut mainittavia vaikutuksia lainsäädäntöön. Tämä ON-työ analysoi Yhdysvaltojen perustuslain neljännentoista lisäyksen oikeusturvalauseketta ja vertailee, miten kyseistä lauseketta on sovellettu tapauksissa Roe vastaan Wade, Obergefell vastaan Hodges ja Dobbs vastaan Jackson Women's Health Organization. Pääpainona on tutkia, miten kirjoittamattomista oikeuksista perustetaan perusoikeuksia neljännentoista lisäyksen nojalla. Perusoikeuksien perustamisen lisäksi tarkastellaan, miten tapauksessa Roe perusteltiin ennakkotapauksen kumoaminen. Tämän tutkielman lopussa käsitellään oikeusturvalausekkeen tulevaisuutta oikeuskirjallisuuteen tukeutuen. Tutkimus on toteutettu sekoituksena tapausten genetiikan tutkimusta sekä argumenttianalyysiä. Tämä tutkielma tutkii oikeusturvalausekkeen geneettistä alkuperää, sekä miten Yhdysvaltojen korkeimman oikeuden tuomarit ovat puolestaan argumentoineet sen käyttöä erilaisissa tapauksissa. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää lauseketta ja sen vaikutuksia peilaamalla analyysiä oikeuskirjallisuuteen.