Rasismin kokemisen yhteys itsetuntoon nuorilla
Rinkinen, Pinja; Tuominen, Maija (2024-05-20)
Rasismin kokemisen yhteys itsetuntoon nuorilla
(20.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052840238
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052840238
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko rasismin kokemisella yhteyttä nuorten itsetuntoon. Toteutimme tutkimuksen systemaattisena katsauksena, johon sisällytimme 14 tutkimusartikkelia PsycInfo-, PsycArticles-, Psychology Database- ja PubMed -tietokannoista. Kaikissa alkuperäistutkimuksissa oli mitattu koettua rasismia ja itsetuntoa 10–19-vuotiailla nuorilla sekä ilmoitettu näiden muuttujien välinen korrelaatio. Tutkimusten otoskoot olivat 72–3398 ja yhteenlaskettu otoskoko kaikista tutkimuksista oli 8394. Tutkimuksiin sisältyi osallistujia eri etnisistä ryhmistä.
Korrelaatiot rasismin ja itsetunnon välillä olivat negatiivisia. Yhteydet olivat pieniä lukuun ottamatta yhtä tutkimusta, jossa yhteys oli keskisuuri. Kaikissa paitsi neljässä tutkimuksessa yhteydet olivat tilastollisesti merkitseviä korkeintaan viiden prosentin riskitasolla. Toteutimme aineistosta myös meta-analyysin satunnaistekijöiden (random effects) mallin avulla. Meta-analyysin tulos oli, että keskimääräinen korrelaatio muuttujien välillä oli -.18. Heterogeenisyyden vaikutus tuloksiin oli vähäistä (I2 = 0.189), joten tutkimukset olivat vertailukelpoisia. Kaikissa tutkimuksissa havaittiin pieni negatiivinen yhteys rasismin kokemisen ja itsetunnon välille eikä yhteyden voimakkuus vaihdellut merkitsevästi tutkimusten välillä (Q = 17.27, p = .242) eli tulokset olivat yhteneväiset. Suurimman otoskoon tutkimukset, eli laadukkain näyttö, asettuu katsauksen tulosten keskitasolle, mikä tukee kokonaisarviota löydetyn yhteyden suuruudesta.
Katsauksen ja meta-analyysin tulosten perusteella voidaan sanoa, että rasismin kokeminen on negatiivisessa yhteydessä nuorten itsetuntoon, vaikka yhteys olikin tutkimuksissa heikko. Tulos oli hypoteesin mukainen, ja korrelaatiot olivat johdonmukaisesti melko samansuuruisia kaikissa katsaukseen sisällytetyissä tutkimuksissa. Kyseessä on monitahoinen ilmiö, jota ei luultavasti tavoitettu koko laajuudessaan tässä katsauksessa, ja siksi aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta. Jatkossa olisikin tärkeää sekä kehittää tapoja rasismia kohtaavien nuorten auttamiseen että puuttua ongelman juurisyyhyn eli kitkeä yhteiskunnassa vallitsevaa rasismia.
Korrelaatiot rasismin ja itsetunnon välillä olivat negatiivisia. Yhteydet olivat pieniä lukuun ottamatta yhtä tutkimusta, jossa yhteys oli keskisuuri. Kaikissa paitsi neljässä tutkimuksessa yhteydet olivat tilastollisesti merkitseviä korkeintaan viiden prosentin riskitasolla. Toteutimme aineistosta myös meta-analyysin satunnaistekijöiden (random effects) mallin avulla. Meta-analyysin tulos oli, että keskimääräinen korrelaatio muuttujien välillä oli -.18. Heterogeenisyyden vaikutus tuloksiin oli vähäistä (I2 = 0.189), joten tutkimukset olivat vertailukelpoisia. Kaikissa tutkimuksissa havaittiin pieni negatiivinen yhteys rasismin kokemisen ja itsetunnon välille eikä yhteyden voimakkuus vaihdellut merkitsevästi tutkimusten välillä (Q = 17.27, p = .242) eli tulokset olivat yhteneväiset. Suurimman otoskoon tutkimukset, eli laadukkain näyttö, asettuu katsauksen tulosten keskitasolle, mikä tukee kokonaisarviota löydetyn yhteyden suuruudesta.
Katsauksen ja meta-analyysin tulosten perusteella voidaan sanoa, että rasismin kokeminen on negatiivisessa yhteydessä nuorten itsetuntoon, vaikka yhteys olikin tutkimuksissa heikko. Tulos oli hypoteesin mukainen, ja korrelaatiot olivat johdonmukaisesti melko samansuuruisia kaikissa katsaukseen sisällytetyissä tutkimuksissa. Kyseessä on monitahoinen ilmiö, jota ei luultavasti tavoitettu koko laajuudessaan tässä katsauksessa, ja siksi aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta. Jatkossa olisikin tärkeää sekä kehittää tapoja rasismia kohtaavien nuorten auttamiseen että puuttua ongelman juurisyyhyn eli kitkeä yhteiskunnassa vallitsevaa rasismia.