Perusoikeudet poikkeusoloissa koronapandemian aikana : Tarkastelussa oikeus perusopetukseen
Haapamäki, Jenna (2024-05-20)
Perusoikeudet poikkeusoloissa koronapandemian aikana : Tarkastelussa oikeus perusopetukseen
(20.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024053041690
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024053041690
Tiivistelmä
Oikeus maksuttomaan perusopetukseen on turvattu Suomea sitovissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa ja kansallisessa perustuslaissa (731/1999). Se sisältää oikeuden maksuttomaan, laadukkaaseen ja opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen turvallisessa oppimisympäristössä. Koronapandemian vuoksi todettujen poikkeusolojen johdosta perusopetusoikeuden järjestämisvelvollisuutta rajoitettiin, sillä katsottiin välttämättömäksi suojella toisia perus- ja ihmisoikeuksia kuten oikeutta elämään ja terveyteen. Tarkastelen näitä tapahtumia tutkielmassani lapsioikeudellisesta näkökulmasta.
Hyödynnän tutkielmassani lainopillista metodia tarkastellessani voimassa olevaa oikeutta ja kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Tutkielmani on tarkoitus vastata kysymykseen, kuinka perusopetusoikeuden järjestämisvelvollisuudesta tehtyjä rajoituksia on perusteltu suhteessa perusoikeuksista tehtävien tilapäisten poikkeusten edellytyksiin. Lisäksi tarkastelen yhdenvertaisuuden toteutumista erityisesti kansallisten ja kansainvälisten asiantuntijalausuntojen pohjalta. Tutkielmani teoreettisen perustan muodostaa yhdenvertaisuuden toteutumisen tutkiminen ja tästä näkökulmasta tarkastelen myös tutkimusaineistoani.
Tutkielmani johtopäätösten mukaisesti perustuslakivaliokunta on lausunnossaan tarkastellut asianmukaisesti perusopetusoikeudesta tehtävän poikkeuksen oikeudellista perustaa ja erityisesti oikeus elämään ja terveyteen ovat muodostaneet hyväksyttävän perusteen poiketa muista perusoikeuksista. Kuitenkin asiantuntijoiden lausuntojen perusteella lapsivaikutusten arviointi jäi koronapandemian päätöksenteossa taka-alalle ja kaikkia yhdenvertaisuusnäkökohtia ei harkinnassa ole otettu huomioon. Erityisesti heikosti tavoitettavat lapsiryhmät jäivät koronapandemian päätöksenteossa varjoon.
Tulevaisuudessa mahdollisten kriisitilanteiden päätöksenteossa on keskityttävä entistä tehokkaammin ottamaan huomioon yhdenvertaisuuden täysimääräinen toteutuminen ja tunnistettava eri lapsiryhmien tarpeet. Tämän saavuttamiseksi on välttämätöntä analysoida koronapandemian aikana esiin nousseita haasteita, jotta voimme kehittää parempia strategioita tulevaisuuden kriisitilanteiden hallintaan ja varautumiseen.
Hyödynnän tutkielmassani lainopillista metodia tarkastellessani voimassa olevaa oikeutta ja kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Tutkielmani on tarkoitus vastata kysymykseen, kuinka perusopetusoikeuden järjestämisvelvollisuudesta tehtyjä rajoituksia on perusteltu suhteessa perusoikeuksista tehtävien tilapäisten poikkeusten edellytyksiin. Lisäksi tarkastelen yhdenvertaisuuden toteutumista erityisesti kansallisten ja kansainvälisten asiantuntijalausuntojen pohjalta. Tutkielmani teoreettisen perustan muodostaa yhdenvertaisuuden toteutumisen tutkiminen ja tästä näkökulmasta tarkastelen myös tutkimusaineistoani.
Tutkielmani johtopäätösten mukaisesti perustuslakivaliokunta on lausunnossaan tarkastellut asianmukaisesti perusopetusoikeudesta tehtävän poikkeuksen oikeudellista perustaa ja erityisesti oikeus elämään ja terveyteen ovat muodostaneet hyväksyttävän perusteen poiketa muista perusoikeuksista. Kuitenkin asiantuntijoiden lausuntojen perusteella lapsivaikutusten arviointi jäi koronapandemian päätöksenteossa taka-alalle ja kaikkia yhdenvertaisuusnäkökohtia ei harkinnassa ole otettu huomioon. Erityisesti heikosti tavoitettavat lapsiryhmät jäivät koronapandemian päätöksenteossa varjoon.
Tulevaisuudessa mahdollisten kriisitilanteiden päätöksenteossa on keskityttävä entistä tehokkaammin ottamaan huomioon yhdenvertaisuuden täysimääräinen toteutuminen ja tunnistettava eri lapsiryhmien tarpeet. Tämän saavuttamiseksi on välttämätöntä analysoida koronapandemian aikana esiin nousseita haasteita, jotta voimme kehittää parempia strategioita tulevaisuuden kriisitilanteiden hallintaan ja varautumiseen.