Puhelimitse tehty hoidon tarpeen arviointi osana ensihoitopalvelua

Abstract

Ensihoitotehtävien määrä on ollut kasvussa ja ensihoidon palvelun tarve on muuttunut viime vuosien aikana, joka vaarantaa potilaiden tarkoituksenmukaisen hoidon saannin. Ensihoidon muuttuneeseen palvelun tarpeeseen sekä ensihoidon ja päivystyksen lisääntyneeseen kuormitukseen on pyritty vastaamaan uudenlaisilla palveluilla, kuten puhelimitse tehtävällä hoidon tarpeen arvioinnilla osana ensihoitopalvelua. Puhelimitse tehdyn hoidon tarpeen arvioinnin on tutkittu edistävän potilaiden tarkoituksenmukaisen hoidon saamista, mutta on palvelumuotona vielä uusi, minkä vuoksi tutkimusta ilmiöstä sekä palveluiden nykyisestä tarpeesta tarvitaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata potilaiden ominaispiirteitä sekä miksi liikkuva ensihoitoyksikkö hälytettiin potilaan luokse puhelimitse tehdyn hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen ja selvittää mitkä tekijät vaikuttavat ensihoitajien päätökseen kuljettaa potilas terveydenhuollon yksikköön. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä tietoa puhelimitse tehdystä hoidon tarpeen arvioinnista palveluna, minkä avulla kotiin vietäviä palveluita voidaan kehittää. Tutkimus toteutettiin retrospektiivisenä rekisteritutkimuksena. Tutkimusmenetelmäksi valittiin kuvaileva määrällinen dokumenttianalyysi, jota täydennettiin laadullisin menetelmin. Aineisto analysoitiin ennalta määritetyin muuttujin sadasta ensihoitokertomuksesta, jotka kerättiin Safir Spider –raportointijärjestelmän arkistosta 1/2023–5/2023 väliseltä ajalta yksinkertaisella satunnaisotannalla. Dokumenttianalyysissa hyödynnettiin metodologista viitekehystä, ennalta määritettyjä muuttujia sekä induktiivista temaattista analyysia analyysin tukena. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että tyypillisesti potilaat soittivat hätäkeskukseen heikentyneen yleisvoinnin, jalkojen kantamattomuuden, kotona pärjäämättömyyden sekä kipujen vuoksi. Tutkimuksessa etsittiin keskeisiä syitä hälyttää ensihoitoyksikkö kohteeseen sekä tekijöitä, jotka vaikuttivat liikkuvan ensihoitoyksikön päätökseen kuljettaa potilas terveydenhuollon piiriin. Tällaisina näyttäytyvät 1) muiden palveluiden saatavuuden haaste 2) muiden kuin ensihoitajien kokemus hoidon tarpeesta sekä 3) hoidon tarve kohteessa tai kuljetuksen aikana. Potilaan ohjaaminen tarkoituksenmukaiseen hoitoon nostettiin keskeiseksi kuljetuspäätökseen vaikuttavaksi tekijäksi. Tämän tutkimuksen tulokset kuvaavat Varsinais-Suomen hyvinvointialueen kiireettömien ensihoitotehtävien nykytilaa sekä puhelimitse tehtyä hoidon tarpeen arviointia palveluna. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että potilaiden ominaispiirteiden sekä hoidon tulosten perusteella kotiin vietäviä palveluita voidaan kehittää vastaamaan ensihoidon muuttuneeseen palvelun tarpeeseen. Palveluiden kehittäminen edistää potilaiden terveyttä sekä palveluita pystytään kohdentamaan tarkoituksenmukaisesti väestön tarpeisiin.

The increasing demand for emergency ambulances and the need for emergency care services has changed over the past few years, which leads patients' access to appropriate care to be at risk. In order to manage the demand and changed need for emergency care, some emergency services have implemented secondary telephone triage services. Previous studies shows that secondary triage is efficient service to evaluate appropriate treatment for patients. However, secondary triage is still new form of emergency service, which is why research of the phenomenon and the current need for services are needed. The purpose of this study was to describe patient characteristics and why emergency ambulance was sent to the patient after secondary triage. Second purpose of this study was to describe what factors influences to paramedics’ decisions to transfer patient to continued treatment. The aim of this study was to increase knowledge about secondary triage in order to develop home-delivered services. The study was conducted as a retrospective register study. A descriptive quantitative document analysis was chosen as the research method, which was supplemented with qualitative methods. The data was analysed using predefined variables from 100 emergency medical documents collected from the Safir Spider -report systems archive from 1/2023–25/2023 with simple random sampling. A methodological framework, predefined variables and inductive thematic analysis were used in the document analysis. The results of the study show that typically patients called the dispatch center because of decreased general health, lack of leg function, lack of ability to stay at home and pain. This study focused on finding key reasons for sending the emergency care unit to the site and factors that influenced the decision of the emergency care unit to transport the patient to continued treatment. Main reasons seem to be 1) the challenging availability of other services 2) others’ than paramedics’ experienced need for care and 3) the need for health care at the site or during transport. Directing the patient to appropriate treatment was highlighted as a key factor in the transport decision making. The results of this study describe the current state of non-urgent emergency care tasks in the Southwest Finland wellbeing services county area as well as the secondary triage as a part of emergency service. The results of the study show that based on the characteristics of patients and the outcomes of treatment home-delivered services can be developed to meet the changed service needs of emergency care. The development of services increases patients’ health and emergency services can be targeted appropriately to the needs of the population.