"Hauska ja ajanmukainen Klubihuoneisto." Noormarkun Klubi 100 vuotta.
Granholm, Juliaana (2024-03-21)
"Hauska ja ajanmukainen Klubihuoneisto." Noormarkun Klubi 100 vuotta.
(21.03.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024042923456
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024042923456
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani käsittelee Noormarkun Klubin aineettoman ja aineellisen kulttuuriperinnön muodostumista. Tutkin, miten Klubi on mahdollistanut erilaisten yhteisöjen syntymisen ja olemassaolon sekä millaisia arvoja ja merkityksiä käyttäjät liittävät paikkaan.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät ovat johtaneet ja vaikuttaneet siihen, että Noormarkun Klubi käsitetään tänä päivänä kulttuuriperinnöksi ja miten Noormarkun Klubilla kohdanneet yhteisöt ovat vaikuttaneet tähän. Lisäksi tavoitteena on nostaa Noormarkun Klubin kaltaisten teollisen yhteiskunnan jättämien menneisyyden jälkien asemaa nykyisyydessä.
Lähestyn tutkimusongelmiani kulttuuriperinnön- ja muistitietotutkimuksen viitekehyksessä. Tutkielmani aineisto koostuu sanomalehti- ja muistitietoaineistoista sekä A. Ahlströmin historiallisen arkiston aineistosta. Tutkimusmenetelmiini kuuluu osallistuva havainnointi. Näitä aineistoja lähestyn laadullisen teema-analyysin kautta.
Tutkielman keskeisimmät tulokset osoittavat, että Noormarkun Klubin aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön muodostumisen takana ovat kolme keskeistä tekijää. Näitä tekijöitä ovat Ahlström-yhtiöt, Noormarkun ruukki sekä Klubilla aikojen saatossa muodostuneet yhteisöt. Paikkana Klubi on mahdollistanut monien erilaisten yhteisöjen syntymisen ja olemassaolon. Pääyhteisöt, jotka ovat vaikuttaneet Klubin kulttuuriperinnön muodostumiseen ovat Ahlström-yhtiöiden työyhteisö ja Noormarkun paikallinen yhteisö. Tutkimustuloksien perusteella voin todeta, että Klubiin liitetään monia erilaisia arvoja ja se on paikkana hyvin merkityksellinen siellä kokoontuville yhteisöille. Ahlström-yhtiöiden näkökulmasta Klubilla on ollut erityisen tärkeä asema työyhteisössä vanhojen hierarkiaerojen purkamisessa.
Tutkimuksen johtopäätöksissä esitän havaintoja siitä, miten Noormarkun Klubin kaltaisten teollisen yhteiskunnan jättämien menneisyyden jälkien arvoa mitataan nykypäivänä monella eri tavalla. Teollista kulttuuriperintöä tulisi katsoa laajemmasta näkökulmasta, jolloin se käsittäisi teollisuuslaitosten ja työkalujen ohella myös teollisten yhteisöjen luomaa kulttuuriperintöä. Johtopäätöksessä totean, että kulttuuriperinnössä yhteisö on aina etusijalla, sillä se on suurin tekijä ja syy siihen, miksi kulttuuriperintöä ylipäänsä on.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät ovat johtaneet ja vaikuttaneet siihen, että Noormarkun Klubi käsitetään tänä päivänä kulttuuriperinnöksi ja miten Noormarkun Klubilla kohdanneet yhteisöt ovat vaikuttaneet tähän. Lisäksi tavoitteena on nostaa Noormarkun Klubin kaltaisten teollisen yhteiskunnan jättämien menneisyyden jälkien asemaa nykyisyydessä.
Lähestyn tutkimusongelmiani kulttuuriperinnön- ja muistitietotutkimuksen viitekehyksessä. Tutkielmani aineisto koostuu sanomalehti- ja muistitietoaineistoista sekä A. Ahlströmin historiallisen arkiston aineistosta. Tutkimusmenetelmiini kuuluu osallistuva havainnointi. Näitä aineistoja lähestyn laadullisen teema-analyysin kautta.
Tutkielman keskeisimmät tulokset osoittavat, että Noormarkun Klubin aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön muodostumisen takana ovat kolme keskeistä tekijää. Näitä tekijöitä ovat Ahlström-yhtiöt, Noormarkun ruukki sekä Klubilla aikojen saatossa muodostuneet yhteisöt. Paikkana Klubi on mahdollistanut monien erilaisten yhteisöjen syntymisen ja olemassaolon. Pääyhteisöt, jotka ovat vaikuttaneet Klubin kulttuuriperinnön muodostumiseen ovat Ahlström-yhtiöiden työyhteisö ja Noormarkun paikallinen yhteisö. Tutkimustuloksien perusteella voin todeta, että Klubiin liitetään monia erilaisia arvoja ja se on paikkana hyvin merkityksellinen siellä kokoontuville yhteisöille. Ahlström-yhtiöiden näkökulmasta Klubilla on ollut erityisen tärkeä asema työyhteisössä vanhojen hierarkiaerojen purkamisessa.
Tutkimuksen johtopäätöksissä esitän havaintoja siitä, miten Noormarkun Klubin kaltaisten teollisen yhteiskunnan jättämien menneisyyden jälkien arvoa mitataan nykypäivänä monella eri tavalla. Teollista kulttuuriperintöä tulisi katsoa laajemmasta näkökulmasta, jolloin se käsittäisi teollisuuslaitosten ja työkalujen ohella myös teollisten yhteisöjen luomaa kulttuuriperintöä. Johtopäätöksessä totean, että kulttuuriperinnössä yhteisö on aina etusijalla, sillä se on suurin tekijä ja syy siihen, miksi kulttuuriperintöä ylipäänsä on.