Vastapäätä-grammin semantiikka ja käyttö Suomi24-keskustelupalstalla
Luomala, Anniina (2024-04-25)
Vastapäätä-grammin semantiikka ja käyttö Suomi24-keskustelupalstalla
(25.04.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052738796
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052738796
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani käsittelee vastapäätä-grammin merkitystä ja käyttöä. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata, millaisissa rakenteissa grammi esiintyy Suomi24-verkkosivuston keskusteluista koostuvassa korpusaineistossa, ja kuvata sen merkitystä näissä erilaisissa esiintymissä. Tutkimuksessani yhdistyvät kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen tutkimusote. Tutkimusaineistoni koostuu 300 vastapäätä-grammin esiintymästä.
Tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä toimii kognitiivinen kielentutkimus. Tarkastelussa ovat grammin kieliopillinen asema, sen seuralaisten sijamuoto ja merkitysryhmä adpositiorakenteissa sekä grammin saamat määritteet. Tämän lisäksi havainnoin yleisesti sen yhteydessä esiintyviä verbityyppejä. Kvantitatiivinen analyysi toimii ohjaamassa havaintoja sen esiintymisympäristöistä ja pohjana tarkemmalle analyysille näistä esiintymistä.
Tutkimusaineistoni perusteella vastapäätä-grammi esiintyy yleisimmin partitiivitäydennyksen saavana postpositiona. Tällaisia esiintymiä edusti 57,3 % kaikista tarkastelluista esiintymistä. Vastapäätä-grammin seuralaisena toimivat sanat olivat substantiiveja ja pronomineja. Suurimpia toistuvia merkitysryhmiä olivat rakennuksiin sekä konkreettisiin paikkoihin viittaavat sanat, jotka toimivat grammin kuvaaman tilasuhteen kiintopisteenä. Astemäärite melkein esiintyi grammin yhteydessä 10 kertaa. Staattinen olla-verbi esiintyi verbeistä ylivoimaisesti eniten grammin yhteydessä. Vastapäätä esiintyi myös hyvin usein verbittömissä rakenteissa osana tarkentavaa NP:tä jälkiattribuuttina.
Kaikki grammin esiintymät näyttäytyivät aineistoni perusteella kuvaavan tilallista suhdetta entiteettien välillä. Grammin merkityksessä ei ole nähtävissä aineistoni perusteella temporaalisia tai abstraktisia merkityksen laajentumia, vaan grammin kuvaama suhde on täysin spatiaalista. Vastapäätä-grammin hakualue hahmottui usein kiintopisteen luontaiselle etupuolelle. Jos luontaista etupuolta ei ollut havaittavissa, kuvasi vastapäätä sijoittumista jonkinlaisen jakolinjan eri puolille tai taustalle hahmottuvan tilan eri päihin. Tutkimukseni täydentää grammeista aiemmin tehtyä tutkimusta melko vähälle huomiolle jääneen vastapäätä-grammin osalta.
Tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä toimii kognitiivinen kielentutkimus. Tarkastelussa ovat grammin kieliopillinen asema, sen seuralaisten sijamuoto ja merkitysryhmä adpositiorakenteissa sekä grammin saamat määritteet. Tämän lisäksi havainnoin yleisesti sen yhteydessä esiintyviä verbityyppejä. Kvantitatiivinen analyysi toimii ohjaamassa havaintoja sen esiintymisympäristöistä ja pohjana tarkemmalle analyysille näistä esiintymistä.
Tutkimusaineistoni perusteella vastapäätä-grammi esiintyy yleisimmin partitiivitäydennyksen saavana postpositiona. Tällaisia esiintymiä edusti 57,3 % kaikista tarkastelluista esiintymistä. Vastapäätä-grammin seuralaisena toimivat sanat olivat substantiiveja ja pronomineja. Suurimpia toistuvia merkitysryhmiä olivat rakennuksiin sekä konkreettisiin paikkoihin viittaavat sanat, jotka toimivat grammin kuvaaman tilasuhteen kiintopisteenä. Astemäärite melkein esiintyi grammin yhteydessä 10 kertaa. Staattinen olla-verbi esiintyi verbeistä ylivoimaisesti eniten grammin yhteydessä. Vastapäätä esiintyi myös hyvin usein verbittömissä rakenteissa osana tarkentavaa NP:tä jälkiattribuuttina.
Kaikki grammin esiintymät näyttäytyivät aineistoni perusteella kuvaavan tilallista suhdetta entiteettien välillä. Grammin merkityksessä ei ole nähtävissä aineistoni perusteella temporaalisia tai abstraktisia merkityksen laajentumia, vaan grammin kuvaama suhde on täysin spatiaalista. Vastapäätä-grammin hakualue hahmottui usein kiintopisteen luontaiselle etupuolelle. Jos luontaista etupuolta ei ollut havaittavissa, kuvasi vastapäätä sijoittumista jonkinlaisen jakolinjan eri puolille tai taustalle hahmottuvan tilan eri päihin. Tutkimukseni täydentää grammeista aiemmin tehtyä tutkimusta melko vähälle huomiolle jääneen vastapäätä-grammin osalta.