Kääntäjä näkyvissä? : Kääntäjien ja heidän työnsä näkyvyys päivälehtien käännöskritiikeissä
Varanki, Maria (2024-04-11)
Kääntäjä näkyvissä? : Kääntäjien ja heidän työnsä näkyvyys päivälehtien käännöskritiikeissä
Varanki, Maria
(11.04.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024042622430
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024042622430
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -työssä tutkitaan kääntäjien ja heidän työnsä näkyvyyttä päivälehtien käännöskirjallisuutta käsittelevissä kirjallisuusarvosteluissa. Tavoitteena on selvittää millä tavoin kääntäjät ja heidän työnsä näkyvät kirjallisuusarvosteluissa sekä tutkia onko näkyvyydessä tapahtunut muutoksia kahden eri vuoden arvosteluiden välillä.
Tutkimusaineisto koostuu päivälehtien kirjallisuusarvosteluista, jotka on kerätty Kirjallisuusarvosteluja-julkaisun vuosien 1974 ja 2002 numeroista 10/74 ja 01/02. Aineistoon on rajattu mukaan käännöskirjallisuutta koskevat suomeksi kirjoitetut arvostelut. Analyysi toteutetaan hyödyntäen laadullista sisällönanalyysiä, jonka avulla arvosteluista etsitään mainintoja kääntäjien näkyvyydestä. Tämän lisäksi analyysissä hyödynnetään myös määrällistä tutkimusotetta kvantifioimalla aineistosta löytyvät maininnat luokittelemalla ne kuuteen eri luokkaan ja laskemalla kunkin luokan havainnoille prosentuaalisen osuuden. Vuosien 1974 ja 2002 arvostelujen havaintoja vertaillaan keskenään. Luokittelumalli perustuu Christina Gullinin (2002) tutkimukseen kääntäjän näkyvyydestä.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kääntäjät ja heidän työnsä ovat näkyvillä tutkimusaineistossa eri tavoin, joita luokittelumalli ilmentää. Sekä vuoden 1974 että vuoden 2002 aineistoissa kääntäjä tulee tyypillisimmin esille arvostellun teoksen teostiedoissa. Molemmissa aineistoissa oli myös tapauksia, joissa teoksen todetaan olevan käännös, mutta itse kääntäjä jää näkymättömiin. Kääntäjiin ja heidän työhönsä ei kohdistu aineistossa juurikaan kunnollista käännöskritiikkiä, vaan käännöksiä kommentoidaan yleensä vain muutamalla sanalla ilman perusteluja.
Kääntäjien näkyvyys ei ole täysin mustavalkoinen ilmiö. Tämän takia tuloksista ei voi vetää suoria johtopäätöksiä siitä, onko näkyvyydessä tapahtunut muutoksia vuosien 1974 ja 2002 välillä. Samat näkyvyyden ilmiöt toki toistuvat molemmissa aineistoissa, eli näkyvyyden tavat eivät ole juurikaan muuttuneet. Aineistojen eroavaisuudet liittyvät näkyvyyden ilmiöiden tyypillisyyteen, eli kunkin luokittelumallin luokan esiintymisprosenttiin aineistoissa. Luokkien esiintymisen tyypillisyys ei kuitenkaan suoraan kerro kääntäjien näkyvyydestä, sillä joidenkin luokkien kohdalla suurempi prosentuaalinen osuus ei automaattisesti tarkoita, että kääntäjä on aineistossa näkyvämpi. Tämä johtuu luokkajakoon liittyvistä päällekkäisyyksistä sekä luokkien rajojen löyhyydestä. Luokittelumallin toimivuus onkin yksi tutkimuksen haasteista.
Tutkimusaineisto koostuu päivälehtien kirjallisuusarvosteluista, jotka on kerätty Kirjallisuusarvosteluja-julkaisun vuosien 1974 ja 2002 numeroista 10/74 ja 01/02. Aineistoon on rajattu mukaan käännöskirjallisuutta koskevat suomeksi kirjoitetut arvostelut. Analyysi toteutetaan hyödyntäen laadullista sisällönanalyysiä, jonka avulla arvosteluista etsitään mainintoja kääntäjien näkyvyydestä. Tämän lisäksi analyysissä hyödynnetään myös määrällistä tutkimusotetta kvantifioimalla aineistosta löytyvät maininnat luokittelemalla ne kuuteen eri luokkaan ja laskemalla kunkin luokan havainnoille prosentuaalisen osuuden. Vuosien 1974 ja 2002 arvostelujen havaintoja vertaillaan keskenään. Luokittelumalli perustuu Christina Gullinin (2002) tutkimukseen kääntäjän näkyvyydestä.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kääntäjät ja heidän työnsä ovat näkyvillä tutkimusaineistossa eri tavoin, joita luokittelumalli ilmentää. Sekä vuoden 1974 että vuoden 2002 aineistoissa kääntäjä tulee tyypillisimmin esille arvostellun teoksen teostiedoissa. Molemmissa aineistoissa oli myös tapauksia, joissa teoksen todetaan olevan käännös, mutta itse kääntäjä jää näkymättömiin. Kääntäjiin ja heidän työhönsä ei kohdistu aineistossa juurikaan kunnollista käännöskritiikkiä, vaan käännöksiä kommentoidaan yleensä vain muutamalla sanalla ilman perusteluja.
Kääntäjien näkyvyys ei ole täysin mustavalkoinen ilmiö. Tämän takia tuloksista ei voi vetää suoria johtopäätöksiä siitä, onko näkyvyydessä tapahtunut muutoksia vuosien 1974 ja 2002 välillä. Samat näkyvyyden ilmiöt toki toistuvat molemmissa aineistoissa, eli näkyvyyden tavat eivät ole juurikaan muuttuneet. Aineistojen eroavaisuudet liittyvät näkyvyyden ilmiöiden tyypillisyyteen, eli kunkin luokittelumallin luokan esiintymisprosenttiin aineistoissa. Luokkien esiintymisen tyypillisyys ei kuitenkaan suoraan kerro kääntäjien näkyvyydestä, sillä joidenkin luokkien kohdalla suurempi prosentuaalinen osuus ei automaattisesti tarkoita, että kääntäjä on aineistossa näkyvämpi. Tämä johtuu luokkajakoon liittyvistä päällekkäisyyksistä sekä luokkien rajojen löyhyydestä. Luokittelumallin toimivuus onkin yksi tutkimuksen haasteista.