Transihmisten tarpeet perusterveydenhuollossa sukupuolen korjausprosessin eri vaiheissa

Abstract

Sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu ovat sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muodostuneita käsitteitä, jotka jatkuvasti muuttuvat. Terveydenhuollon ammattilaisen on oltava perillä näihin liittyvistä termeistä, kun he tarjoavat hoitoa. Transihminen on yläkäsite tässä tutkimuksessa. Moni transihminen kokee sukupuoliristiriitaa. Mielenterveysongelmat ovat yleisiä niiden transihmisten elämissä, jotka kärsivät sukupuoliristiriidasta. Sukupuoliristiriidan korjaamiseksi transihmisistä moni tarvitsee sukupuolenkorjausta. Terveydenhuollon päämääränä on parantaa, edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta ja samalla vähentää terveyseroja. Transihmisten keskuudessa on tutkittu eroja terveysnäkökulmissa ja terveydenhuollon saatavuudessa. Transihmiset vähemmistöryhmänä kohtaavat elämän eri tasoilla eriarvoisuutta, ulkopuolisuutta ja syrjintää, jota valtaväestöön kuuluvat eivät yleensä kohtaa. Transihmisillä on myös oikeus saada perusterveydenhuollon palveluita, jotka vastaavat heidän tarpeitaan. Tutkimusta perusterveydenhuoltoon liittyvistä tarpeista ei ole tehty suomalaisessa terveydenhuollossa. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata transihmisten tarpeita, toiveita ja odotuksia perusterveydenhuollossa sukupuolen korjausprosessin eri vaiheissa eli ennen korjausprosessia, korjausprosessin aikana, sekä sen jälkeen. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa ja ymmärrystä transihmisistä terveydenhuollon asiakkaina. Tutkimus toteutettiin kuvailevana haastattelututkimuksena. Tutkimuksen kohderyhmä oli yli 16-vuotiaat transihmiset. Tutkimuksessa hyödynnettiin tarkoituksenmukaista otantaa ja lumipallo-otantaa, ja lopullinen otoskoko oli 15 transihmistä. Aineisto kerättiin avoimen yksilöhaastatteluiden avulla. Haastateltavat rekrytoitiin sosiaalisen median kautta. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Transihmisillä oli monia ja erilaisia tarpeita perusterveydenhuollossa sukupuolenkorjausprosessin jokaisessa vaiheessa. Keskeisimmät ja yhteiset toiveet ja tarpeet olivat tiedon lisääminen ammattilaisille, sukupuolenkorjaushoitojen siirtäminen perusterveydenhuoltoon ja yksilöllisen hoidon huomioiminen. Suomalaisten transihmisten hoitopolkua tulisi uudistaa, sillä transihmisten ei tulisi joutua toimimaan oman terveydenhuoltonsa asiantuntijoina. Terveydenhuollon ammattilaisilla tulisi olla riittävää osaamista ja tietoa sukupuolen moninaisuudesta, jolloin heidän on mahdollista ohjata asiakkaiden hoitoa eteenpäin yhteistyössä asiakkaan kanssa, sekä asiakkaan toiveita ja tarpeita huomioiden. Ammattilaisten osaamista voitaisiin vahvistaa esimerkiksi täydennyskoulutuksen avulla.

Gender identity and gender expression are socially constructed concepts, that are constantly evolving in social interaction. Healthcare professionals need to be competent with these terms when providing care. Transgender is the umbrella term in this study. Many transgender individuals experience gender dysphoria. Mental health problems are common among transgender individuals experiencing gender dysphoria. To alleviate gender dysphoria, many transgender individuals require gender-affirming care. The aim of healthcare is to improve, promote, and maintain the health, well-being, ability to work and function, as well as social security of the population, while reducing health inequalities. Differences in health perspectives and healthcare access have been studied among transgender individuals. As a minority group, transgender individuals encounter various levels of unequality, exclusion, and discrimination, which members of the majority population typically do not face. Transgender individuals have also the right to receive primary healthcare services that meet their needs. Research on the transgender people’s needs related to primary healthcare has not been conducted in the Finnish healthcare context. The purpose of the study was to describe the needs, desires, and expectations of trans individuals in primary healthcare during different stages of the gender correction process, i.e., before, during, and after the correction process. The aim of the study was to produce information and understanding of trans individuals as healthcare clients. The study was conducted as a descriptive interview study. The target group of the study was transgender individuals over the age of 16. The study utilized purposive sampling and snowball sampling, with a final sample size of 15 transgender individuals. Data was collected with open individual interviews. Participants were recruited through social media. The data was analyzed using inductive content analysis. Transgender individuals had various and diverse needs from primary health care at every stage of the gender-affirming process. The most significant and common desires and needs included increasing knowledge among professionals, integrating gender-affirming treatments into primary health care, and considering individualized care. The treatment pathway for Finnish trans individuals should be revised, as trans individuals should not have to act as experts in their own healthcare. Healthcare professionals should have sufficient expertise and knowledge about gender diversity, enabling them to guide client care forward in collaboration with the client, considering the client's desires and needs. Professional expertise could be enhanced, for example, through further training.