Kanssaihmisten hyväksi : Turun Soitannollisen Seuran hyväntekeväisyyskonsertit porvarillisen julkisuuden rakentajana 1790–1808
Saira, Mikko (2024-04-13)
Kanssaihmisten hyväksi : Turun Soitannollisen Seuran hyväntekeväisyyskonsertit porvarillisen julkisuuden rakentajana 1790–1808
(13.04.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052032988
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052032988
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee Turun Soitannollisen Seuran hyväntekeväisyyskonsertteja vuosina 1790–1808. Tarkastelen seuran konsertteja osana varhaismodernia porvarillista julkisuutta ja analysoin, millaisia merkityksiä hyväntekeväisyys sai porvarillisen julkisuuden rakentajana ja porvarillisen yleisön määrittäjänä. Tutkimusongelmani kannalta erityisen tärkeitä olivat konsertit, joita seura järjesti köyhien säätyläisten avuksi lähes vuosittain tutkimallani ajanjaksolla. Tutkielmani tavoitteena on hahmottaa, minkä vuoksi seura järjesti hyväntekeväisyyskonsertteja sekä millä tavalla se pyrki konserteillaan vaikuttamaan yhteiskuntaan.
Tutkielmani kaksi keskeisintä aineistokokonaisuutta ovat sanomalehdet sekä Turun Soitannollisen Seuran arkistomateriaali. Turun Soitannollinen Seura jakoi lehdissä Åbo Tidningar ja Åbo Tidning konsertti-ilmoituksia ja kertoi muutenkin toiminnastaan. Näiden aineistojen avulla tutkin sitä, millaista viestiä seura halusi välittää hyväntekeväisyyskonserteistaan julkisuudessa. Seuran arkistomateriaali sisältää erilaista yhdistyksen toimintaan liittyvää aineistoa, kuten säännöt, jäsenmatrikkelin, tilikirjat ja omaisuusluettelon. Seuran arkistoaineistosta tärkein osa ovat listat, joihin on luetteloitu ihmisiä, joille seura jakoi rahaa köyhien säätyläisten konserteissa.
Tutkin aineistoani aate- ja käsitehistoriallisesta lähtökohdasta, eli analysoin seuran lehti-ilmoituksissa käytettyjä käsitteitä. Käsitteet toimivat myös minulle analyyttisena välineenä. Turun Soitannollisen Seuran hyväntekeväisyyskonsertit ilmensivät ranskalaisten valistusfilosofien hyväntekeväisyyttä tarkoittavan bienfaisance-käsitteen mukaista ihannetta, jossa hyveellisen ihmisen tuli edistää yhteistä hyvinvointia. Köyhäinhoidon tarjoama taloudellinen apu köyhille sisältyi hyväntekeväisyyden ihanteeseen, mutta sen olennainen osa oli myös sosiaalisen hyvinvoinnin lisääminen yhteiskunnassa. Aineistosta tärkein esiin nouseva käsite on ’kanssakansalainen’ (medborgare), joka kuului 1700-luvun poliittiseen kielenkäyttöön. Käsitteellä oli tasa-arvoon ja yhteiskunnallisiin oikeuksiin viitannut merkitys. Käsitteen avulla seura käsitteellisti porvarillista yleisöä.
Tutkimustulokseni on, että seuralle hyväntekeväisyyden harjoittaminen oli keino määritellä seuraa ja sen konserttien yleisöä valtakunnan yhteistä hyvää edistävinä toimijoina. Konserttien järjestämisellä oli pyrkimys vaikuttaa siihen, millainen rooli hyväntekeväisyydellä oli porvarillisessa julkisuudessa. Hyväntekeväisyys oli seuralle porvarillista yhteisöä määritellyt hyve, joka korosti ’kanssakansalaisen’ käsitteen mukaista aktiivista osallistumista yhteiskunnallisten asioiden hoidossa. Konsertit tarjosivat porvarilliselle yleisölle mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan, minkä vuoksi konsertit rakensivat porvarillista julkisuutta.
Tutkielmani kaksi keskeisintä aineistokokonaisuutta ovat sanomalehdet sekä Turun Soitannollisen Seuran arkistomateriaali. Turun Soitannollinen Seura jakoi lehdissä Åbo Tidningar ja Åbo Tidning konsertti-ilmoituksia ja kertoi muutenkin toiminnastaan. Näiden aineistojen avulla tutkin sitä, millaista viestiä seura halusi välittää hyväntekeväisyyskonserteistaan julkisuudessa. Seuran arkistomateriaali sisältää erilaista yhdistyksen toimintaan liittyvää aineistoa, kuten säännöt, jäsenmatrikkelin, tilikirjat ja omaisuusluettelon. Seuran arkistoaineistosta tärkein osa ovat listat, joihin on luetteloitu ihmisiä, joille seura jakoi rahaa köyhien säätyläisten konserteissa.
Tutkin aineistoani aate- ja käsitehistoriallisesta lähtökohdasta, eli analysoin seuran lehti-ilmoituksissa käytettyjä käsitteitä. Käsitteet toimivat myös minulle analyyttisena välineenä. Turun Soitannollisen Seuran hyväntekeväisyyskonsertit ilmensivät ranskalaisten valistusfilosofien hyväntekeväisyyttä tarkoittavan bienfaisance-käsitteen mukaista ihannetta, jossa hyveellisen ihmisen tuli edistää yhteistä hyvinvointia. Köyhäinhoidon tarjoama taloudellinen apu köyhille sisältyi hyväntekeväisyyden ihanteeseen, mutta sen olennainen osa oli myös sosiaalisen hyvinvoinnin lisääminen yhteiskunnassa. Aineistosta tärkein esiin nouseva käsite on ’kanssakansalainen’ (medborgare), joka kuului 1700-luvun poliittiseen kielenkäyttöön. Käsitteellä oli tasa-arvoon ja yhteiskunnallisiin oikeuksiin viitannut merkitys. Käsitteen avulla seura käsitteellisti porvarillista yleisöä.
Tutkimustulokseni on, että seuralle hyväntekeväisyyden harjoittaminen oli keino määritellä seuraa ja sen konserttien yleisöä valtakunnan yhteistä hyvää edistävinä toimijoina. Konserttien järjestämisellä oli pyrkimys vaikuttaa siihen, millainen rooli hyväntekeväisyydellä oli porvarillisessa julkisuudessa. Hyväntekeväisyys oli seuralle porvarillista yhteisöä määritellyt hyve, joka korosti ’kanssakansalaisen’ käsitteen mukaista aktiivista osallistumista yhteiskunnallisten asioiden hoidossa. Konsertit tarjosivat porvarilliselle yleisölle mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan, minkä vuoksi konsertit rakensivat porvarillista julkisuutta.