Menestyksen avaimet : Työläistaustaisten naisten asemoituminen työllistettävyyden mallitarinaan
Viitanen, Taru (2024-04-03)
Menestyksen avaimet : Työläistaustaisten naisten asemoituminen työllistettävyyden mallitarinaan
Viitanen, Taru
(03.04.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024042622526
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024042622526
Tiivistelmä
Tämän Pro Gradu -työn tarkoituksena oli selvittää, miten ensimmäisen korkeakoulututkinnon suorittaneet työläistaustaiset nuoret rakentavat koulutuksen merkitystä ja kykyminäänsä suhteessa työllistettävyyteen. Tutkimuksen kohteeksi valitut yksilöt ovat vastavalmistuneita tai valmistumisen kynnyksellä hetkessä, jossa globalisaatio ja teknologiset kehitysaskeleet ovat johtaneet työn murrokseen. Tämä murros on muuttanut myös yksilöihin kohdistuvia työllistettävyyden vaatimuksia, minkä vuoksi työntekijöiltä odotetaan aktiivista ja riskinottokykyistä asennetta, erinomaisia sosiaalisia taitoja sekä sitkeyttä. Tutkimuksessani olen kiinnostunut: (1) Miten työläistaustaiset nuoret naiset asemoituvat suhteessa työllistettävyyteen? (2) Miten he neuvottelevat omaa luokkataustaansa suhteessa työllistettävyyteen? (3) Miten he tulkitsevat koulutuksen merkitystä suhteessa työllistettävyyteen?
Teoriatausta eteni korkeakoulutettujen työmarkkinamurroksesta ja koulutususkosta kohti työllistettävyyttä ja kykyminää. Kykyjen osalta tarkastelin akateemisen ja yrittäjämäisen kykyminän välistä jännitettä suhteessa työelämän uusiin vaatimuksiin. Koska työläistausta on tutkimukseni keskiössä, tarkastelin lisäksi yhteiskuntaluokkia, Bourdieun pääomateoriaa, sekä työläistaustaan liittyviä kokemuksia.
Tutkielman aineistona käytin Suomen Akatemian rahoittaman HighEmploy (2018–2022) hankkeen narratiivisia elämähistoriallisia haastatteluja. Tutkimuksessa selvitettiin yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työllistettävyyttä ja asemoitumista työmarkkinoilla. Tutkimukseni aineisto koostui itsensä työläistaustaisiksi määrittelevistä naisista, joiden tutkinto oli suoritettu yliopistossa. Analysoin aineiston narratiivisella positiointianalyysillä. Analyysissä keskityin pieniin kertomuksiin, jotka käsittelivät kykyminää, luokkaa ja koulutuksen merkitystä suhteessa työllistettävyyteen. Tämän pohjalta tunnistin kaksi ryhmää, Koulutususkolliset ja Pääomien kartuttajat sen perusteella, miten he asemoituivat työllistettävyyden mallitarinaan.
Tulokset osoittivat, että työelämänsä alkutaipaleella olevilla työläistaustaisilla naisilla on eroja työllistettävyyteen positioitumisessa. Positioituminen eri ryhmiin tapahtui yliopisto-opintojen kontekstissa. Pääomien kartuttajat rakensivat työllistettävyyttään painottamalla puheessaan sosiaalisen ja kulttuurisen pääoman merkitystä. Näin he rakensivat yrittäjämäisiä kykyjä korostavaa työllistettävän yksilön ideaalia. Koulutususkolliset sen sijaan rakensivat akateemista kykyminää myös yliopisto-opintojen kontekstissa tai puhuessaan yliopisto-opinnoista, jopa sosiaalisen ja kulttuurisen pääoman kartuttamisen kustannuksella. Näin ollen myös heidän työllistettävyyteen liittyvä kerronta korosti enemmän virallisia reittejä ja tutkintotodistuksia menestyksen mahdollistajina.
Työllistettävyyden mallitarina ruokkii individualisimia, jossa voittajia ovat yksilöt, jotka kykenevät hyödyntämään sosiaalista ja kulttuurista pääomaa menestyksekkäimmin. Tällöin ne, jotka eivät asemoidu työllistettävyyden ideaaliin voivat joutua heikompiin asemiin, jolloin myös luokkatausta heijastuu työmarkkinoilla. Kriittisen työllistettävyyskeskustelun osuus on edelleen huomattavan vähäistä, minkä vuoksi uskon tämän tutkimuksen tarjoavan näkemystä siihen, miten eriarvoisuus yhteiskunnassamme rakentuu. The purpose of this Master’s thesis was to explore how young women from working-class backgrounds with a first university degree construct the meaning of education and their abilities in relation to employability. The individuals selected for the study are recent graduates or on the verge of graduation at a time when globalization and technological advances have led to a transformation of work. This transformation has also changed the employability requirements for individuals, which means that they are expected to have an active and risk-taking mindset, excellent social skills, and resilience. In my research I am interested in: (1) How do young women from working-class backgrounds position themselves in relation to employability? (2) How do they negotiate their own class background in relation to employability? (3) How do they interpret the meaning of education in relation to employability?
The theoretical background progressed from the changing labour market context and educational faith towards employability and ability. In terms of abilities, I examined the tension between academic and enterprising abilities in relation to the new demands of working life. As working class is the focus of my research, I also reviewed social classes, Bourdieu's theory of capital, and working-class women’s experiences.
I used narrative life history interviews from the HighEmploy (2018–2022) project funded by the Academy of Finland. The study investigated the employability and positioning of university and polytechnic graduates in the labour market. The data for my study consisted of women who identified themselves as working class and had a university degree. I analyzed the data using narrative positioning analysis. In my analysis, I focused on small narratives that dealt with ability, class, and the importance of education in relation to employability. Based on this, I identified two groups, Education Faithfuls and Capital Accumulators, based on how they positioned themselves in the model story of employability.
The results showed that women from working-class backgrounds who are in the early stages of their working lives differ in their positioning to employability. Positioning to different groups took place in the context of university studies. Capital accumulators built their employability by emphasizing the importance of social and cultural capital in their narration. In doing so, they constructed an ideal employable individual by emphasizing enterprising abilities. Education Faithfuls, on the other hand, continued to build their academic abilities in the context of university studies or when talking about university studies, even to the detriment of social and cultural capital accumulation. Thus, their employability narratives also placed more emphasis on formal routes and diplomas as enablers of success.
Employability feeds the individualism narrative, where the winners are the individuals who can mobilize social and cultural capital most successfully. In this case, those who do not position themselves as employable may be disadvantaged, with the class background also being reflected in the labour market. The critical employability debate is still remarkably limited, which is why I believe this study offers insight into how inequality is constructed in our society.
Teoriatausta eteni korkeakoulutettujen työmarkkinamurroksesta ja koulutususkosta kohti työllistettävyyttä ja kykyminää. Kykyjen osalta tarkastelin akateemisen ja yrittäjämäisen kykyminän välistä jännitettä suhteessa työelämän uusiin vaatimuksiin. Koska työläistausta on tutkimukseni keskiössä, tarkastelin lisäksi yhteiskuntaluokkia, Bourdieun pääomateoriaa, sekä työläistaustaan liittyviä kokemuksia.
Tutkielman aineistona käytin Suomen Akatemian rahoittaman HighEmploy (2018–2022) hankkeen narratiivisia elämähistoriallisia haastatteluja. Tutkimuksessa selvitettiin yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työllistettävyyttä ja asemoitumista työmarkkinoilla. Tutkimukseni aineisto koostui itsensä työläistaustaisiksi määrittelevistä naisista, joiden tutkinto oli suoritettu yliopistossa. Analysoin aineiston narratiivisella positiointianalyysillä. Analyysissä keskityin pieniin kertomuksiin, jotka käsittelivät kykyminää, luokkaa ja koulutuksen merkitystä suhteessa työllistettävyyteen. Tämän pohjalta tunnistin kaksi ryhmää, Koulutususkolliset ja Pääomien kartuttajat sen perusteella, miten he asemoituivat työllistettävyyden mallitarinaan.
Tulokset osoittivat, että työelämänsä alkutaipaleella olevilla työläistaustaisilla naisilla on eroja työllistettävyyteen positioitumisessa. Positioituminen eri ryhmiin tapahtui yliopisto-opintojen kontekstissa. Pääomien kartuttajat rakensivat työllistettävyyttään painottamalla puheessaan sosiaalisen ja kulttuurisen pääoman merkitystä. Näin he rakensivat yrittäjämäisiä kykyjä korostavaa työllistettävän yksilön ideaalia. Koulutususkolliset sen sijaan rakensivat akateemista kykyminää myös yliopisto-opintojen kontekstissa tai puhuessaan yliopisto-opinnoista, jopa sosiaalisen ja kulttuurisen pääoman kartuttamisen kustannuksella. Näin ollen myös heidän työllistettävyyteen liittyvä kerronta korosti enemmän virallisia reittejä ja tutkintotodistuksia menestyksen mahdollistajina.
Työllistettävyyden mallitarina ruokkii individualisimia, jossa voittajia ovat yksilöt, jotka kykenevät hyödyntämään sosiaalista ja kulttuurista pääomaa menestyksekkäimmin. Tällöin ne, jotka eivät asemoidu työllistettävyyden ideaaliin voivat joutua heikompiin asemiin, jolloin myös luokkatausta heijastuu työmarkkinoilla. Kriittisen työllistettävyyskeskustelun osuus on edelleen huomattavan vähäistä, minkä vuoksi uskon tämän tutkimuksen tarjoavan näkemystä siihen, miten eriarvoisuus yhteiskunnassamme rakentuu.
The theoretical background progressed from the changing labour market context and educational faith towards employability and ability. In terms of abilities, I examined the tension between academic and enterprising abilities in relation to the new demands of working life. As working class is the focus of my research, I also reviewed social classes, Bourdieu's theory of capital, and working-class women’s experiences.
I used narrative life history interviews from the HighEmploy (2018–2022) project funded by the Academy of Finland. The study investigated the employability and positioning of university and polytechnic graduates in the labour market. The data for my study consisted of women who identified themselves as working class and had a university degree. I analyzed the data using narrative positioning analysis. In my analysis, I focused on small narratives that dealt with ability, class, and the importance of education in relation to employability. Based on this, I identified two groups, Education Faithfuls and Capital Accumulators, based on how they positioned themselves in the model story of employability.
The results showed that women from working-class backgrounds who are in the early stages of their working lives differ in their positioning to employability. Positioning to different groups took place in the context of university studies. Capital accumulators built their employability by emphasizing the importance of social and cultural capital in their narration. In doing so, they constructed an ideal employable individual by emphasizing enterprising abilities. Education Faithfuls, on the other hand, continued to build their academic abilities in the context of university studies or when talking about university studies, even to the detriment of social and cultural capital accumulation. Thus, their employability narratives also placed more emphasis on formal routes and diplomas as enablers of success.
Employability feeds the individualism narrative, where the winners are the individuals who can mobilize social and cultural capital most successfully. In this case, those who do not position themselves as employable may be disadvantaged, with the class background also being reflected in the labour market. The critical employability debate is still remarkably limited, which is why I believe this study offers insight into how inequality is constructed in our society.