Sopimusrikkomuksia ja barbarismia : Italian oikeutus sodalle Etiopiaa vastaan Kansainliitolle syyskuussa 1935 toimitetuissa kahdessa raportissa
Huppunen, Joona (2024-04-23)
Sopimusrikkomuksia ja barbarismia : Italian oikeutus sodalle Etiopiaa vastaan Kansainliitolle syyskuussa 1935 toimitetuissa kahdessa raportissa
(23.04.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052738565
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052738565
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee Italian lokakuussa 1935 aloittaman Etiopian vastaisen sodan oikeutusta Kansainliiton järjestelmässä. Tutkielman alkuperäisaineistona toimivat kaksi Italian Kansainliitolle vuonna 1935 lähettämää raporttia, joissa perustellaan Italian toimia. Tutkielman aikarajaus on vuodessa 1935. Raporteissa Italia käsitteli myös tätä aiempia tapahtumia, mutta ne käsitellään tutkielmassa vuoden 1935 kontekstissa. Tutkielmassa identifioidaan Italian esittelemän sodan oikeutuksen teemoja. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan, mihin maihin Italia pyrki raporteillaan vaikuttamaan ja kuinka Italia hyväksikäytti kansainvälistä järjestelmää perusteluissaan.
Tutkielman alkuperäisainestoa tarkastellaan tutkimuksellisen viitekehyksen ja alkuperäisaineiston vuoropuheluna. Alkuperäisaineiston analyysin metodeina toimivat laadullinen sisällönanalyysi, joka toimii laajojen tekstikokonaisuuksien käsittelyn apuna sekä lähiluku, jonka avulla analysoidaan tekstin syvempiä merkityksiä. Metodien ja tutkimuskirjallisuuden lisäksi tutkielman apuna toimii kansainvälisen oikeuden ja sodan oikeutuksen teoria, jonka käsitteitä käytetään työkaluina sodan oikeutuksen eri teemojen identifioimiseen.
Tutkielman tutkimustuloksena alkuperäisaineistosta havaittiin neljä sodan oikeutuksen teemaa. Nämä ovat sodan oikeutus sopimusrikkomusten kautta, sodan oikeutus turvallisuusuhan kautta, imperialistinen sodan oikeutus sekä humanitaarinen interventio. Kaksi ensimmäistä teemaa näkyivät vahvasti Italian ja Etiopian suhteeseen keskittyneessä ensimmäisen raportin osassa, kun taas kaksi jälkimmäistä olivat keskeisessä osassa Etiopian ja Kansainliiton suhteeseen keskittyneessä toisessa osassa.
Tutkielmassa havaittiin lisäksi raporttien keskeisenä tarkoituksena olleen vaikutusyritys Britanniaa kohtaan. Italia pyrki vaikuttamaan Britanniaan suojautuakseen Kansainliiton peruskirjan artiklan 16 mukaisilta taloudellisilta ja sotilaallisilta vastatoimilta, joihin Britanniassa oli suuri kannatus vuonna 1935. Tämän lisäksi tutkielmassa havaittiin Italian pyrkineen hyväksikäyttämään kansainvälistä järjestelmää argumentoimalla Etiopiaa vastaan Kansainliiton peruskirjan artikloiden pohjalta sekä vetoamalla itselleen edullisiin kansainvälisen järjestelmän käytäntöihin.
Tutkielman havaintojen pohjalta Italian raportit kytkeytyvät osaksi Italian sotaa edeltävää diplomaattista työtä, jonka jatkumoja nousi aineistosta esiin. Havainnot korostavat lisäksi aineiston tärkeyttä näyttäen niiden olleen osana Italian diplomaattisen työn tavoitteiden saavuttamista Etiopian suhteen. Tutkielma avaa mahdollisuuden Italian argumentoiman sodan oikeutuksen tarkempaan tarkasteluun Kansainliiton kontekstissa laajempien aineistokokonaisuuksien kautta.
Tutkielman alkuperäisainestoa tarkastellaan tutkimuksellisen viitekehyksen ja alkuperäisaineiston vuoropuheluna. Alkuperäisaineiston analyysin metodeina toimivat laadullinen sisällönanalyysi, joka toimii laajojen tekstikokonaisuuksien käsittelyn apuna sekä lähiluku, jonka avulla analysoidaan tekstin syvempiä merkityksiä. Metodien ja tutkimuskirjallisuuden lisäksi tutkielman apuna toimii kansainvälisen oikeuden ja sodan oikeutuksen teoria, jonka käsitteitä käytetään työkaluina sodan oikeutuksen eri teemojen identifioimiseen.
Tutkielman tutkimustuloksena alkuperäisaineistosta havaittiin neljä sodan oikeutuksen teemaa. Nämä ovat sodan oikeutus sopimusrikkomusten kautta, sodan oikeutus turvallisuusuhan kautta, imperialistinen sodan oikeutus sekä humanitaarinen interventio. Kaksi ensimmäistä teemaa näkyivät vahvasti Italian ja Etiopian suhteeseen keskittyneessä ensimmäisen raportin osassa, kun taas kaksi jälkimmäistä olivat keskeisessä osassa Etiopian ja Kansainliiton suhteeseen keskittyneessä toisessa osassa.
Tutkielmassa havaittiin lisäksi raporttien keskeisenä tarkoituksena olleen vaikutusyritys Britanniaa kohtaan. Italia pyrki vaikuttamaan Britanniaan suojautuakseen Kansainliiton peruskirjan artiklan 16 mukaisilta taloudellisilta ja sotilaallisilta vastatoimilta, joihin Britanniassa oli suuri kannatus vuonna 1935. Tämän lisäksi tutkielmassa havaittiin Italian pyrkineen hyväksikäyttämään kansainvälistä järjestelmää argumentoimalla Etiopiaa vastaan Kansainliiton peruskirjan artikloiden pohjalta sekä vetoamalla itselleen edullisiin kansainvälisen järjestelmän käytäntöihin.
Tutkielman havaintojen pohjalta Italian raportit kytkeytyvät osaksi Italian sotaa edeltävää diplomaattista työtä, jonka jatkumoja nousi aineistosta esiin. Havainnot korostavat lisäksi aineiston tärkeyttä näyttäen niiden olleen osana Italian diplomaattisen työn tavoitteiden saavuttamista Etiopian suhteen. Tutkielma avaa mahdollisuuden Italian argumentoiman sodan oikeutuksen tarkempaan tarkasteluun Kansainliiton kontekstissa laajempien aineistokokonaisuuksien kautta.