Koulupudokkaat Helsingin Sanomien uutisoinnissa vuosina 2017–2023
Nordqvist, Krista (2024-04-22)
Koulupudokkaat Helsingin Sanomien uutisoinnissa vuosina 2017–2023
Nordqvist, Krista
(22.04.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024051430497
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024051430497
Tiivistelmä
Tämä tutkimus analysoi, millaisilla näkökulmilla Helsingin Sanomissa vuosina 2017–2023 koulupudokkuudesta kirjoitetaan ja keskustellaan, ja millä tavoin sosiaalihuolto tässä uutisoinnissa näkyy. Tutkimuksen tavoitteena oli saada mahdollisimman monipuolinen kuva aiheesta ja saada tietoa siitä, osataanko sosiaalihuolto linkittää koulupudokkuuden tukitoimiin. Koulupudokkuudella tarkoitetaan tässä tutkimuksessa oppilaita, jotka keskeyttävät koulunkäynnin ennen oppivelvollisuuden suorittamista tai jotka eivät saa peruskoulun päättötodistusta. Aiempaa tutkimusta koulupudokkuudesta ei Suomessa ole juurikaan tehty, mutta kansainvälisesti koulupudokkuuden ja erityisesti runsaiden koulupoissaolojen syitä on tutkittu. Runsaiden poissaolojen ja niistä mahdollisesti seuraavan koulupudokkuuden taustalla voivat vaikuttaa hyvin moninaiset syyt, kuten esimerkiksi nuoren mielenterveysongelmat, päihteidenkäyttö, perheväkivalta tai muut kuormittavat perhetilanteet. Vaikka koulutuksen keskeyttäminen ei suoraan kerrokaan koulupudokkaiden myöhemmästä elämästä, koulutuksen keskeyttäminen on yksi merkittävimmistä syrjäytymisen ennustajista ja riskitekijöistä. Tutkimuksen aineistoksi valikoitui yhteensä 77 erilaista tekstiä, joita analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tutkimuskysymyksinä olivat ”Millaisilla näkökulmilla koulupudokkuudesta uutisoidaan ja käydään keskustelua Helsingin Sanomissa vuosina 2017–2023?” ja ”Millä tavoin sosiaalihuolto tässä koulupudokasuutisoinnissa ja -keskustelussa näyttäytyy?” Helsingin Sanomien uutisoinnista ja keskustelusta oli osoitettavissa neljä eri näkökulmaa, joilla koulupudokkuudesta kirjoitettiin. Nämä näkökulmat olivat huoli-, koulu-, työelämä- ja kustannusnäkökulma. Sosiaalihuolto näyttäytyi aineistossa vain vähän eikä sitä osattu aineiston perusteella yhdistää koulupudokkuuden tukitoimiin ja ennaltaehkäisyyn. Tämän tutkimuksen perusteella lisätutkimusta tarvittaisiin esimerkiksi siitä, kuinka hyvin sosiaalihuollon tarjoamien palveluiden sisältö on kouluissa tiedossa, millä tavoin koulukuraattorityöskentelyä hyödynnetään ja millä tavoin oppivelvollisuuden laajentaminen on vaikuttanut koulupudokkuuteen.