Digital Euro as Legal Tender

Abstract

The purpose of this thesis is to examine whether digital euro as a central bank digital currency (‘CBDC’) fulfils the generally accepted preconditions for legal tender. To answer the research questions in detail, the project for implementing digital euro, different design options for a CBDC, differences in interpretation and application within EU Member States and matters pertaining to legal basis, among other topics, are first examined. Afterwards, the thesis delves into relevant theories of money, function and role of central banks and their influence on questions related to legal tender. Finally, the thesis conjoins the variety of topics and reflects and juxtaposes them against one another to formulate answers to the research questions.

As the subject of research is on one hand digital euro, a CBDC, representing a relatively new manifestation of money, and on the other, legal tender, an already established but somewhat contentious in regard to its significance, relevance, and how the concept is defined, providing meaningful answers to the research questions demands a wide variety of research methods. The main methods used in this thesis are doctrinal analysis, comparative analysis, and contextual approach to law.

The findings made within this thesis illustrate that from the point of view of monetary theories, regarding digital euro as legal tender can be justified. However, the justification may be withheld, for example, on grounds of general acceptance, which is difficult, if not impossible, to assess until after the digital euro has been implemented. The findings of this thesis also suggest that the design options chosen for a CBDC may contribute to its capabilities or likelihood of being recognised as legal tender. However, in formulating the answers to the research questions of this thesis it is shown that the concept of legal tender is in many ways likely too inflexible to capacitate the realities of digital euro, and CBDCs in general.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia, täyttääkö digitaalinen euro digitaalisena keskuspankkirahana rahan käypyydelle yleisesti asetetut ehdot. Tutkimuskysymykseen vastaamiseksi työssä tutkitaan ensin digitaalista euroa koskevaa hanketta, erilaisia digitaalisia keskuspankkirahoja muotoavia teknisiä toteutustapoja, rahan käypyyttä koskevien kysymysten tulkintaeroja Euroopan unionin jäsenvaltioissa, sekä muun muassa oikeusperustaa koskevia kysymyksiä. Sen jälkeen työ tutkii erilaisia rahateorioita, keskuspankkien roolia ja funktiota rahan liikkeellelaskijana sekä selvittää näiden vaikutuksen rahan käypyyttä koskeviin kysymyksiin. Lopuksi työ saattaa sen mittaan esitetyt elementit yhteen ja pyrkii muodostamaan niistä vastauksia tutkimuskysymyksiin.

Koska tutkimuksen kohteena on yhtäältä digitaalinen euro, joka digitaalisena keskuspankkirahana edustaa verrattain uutta rahan ilmenemismuotoa, ja toisaalta rahan käypyys (engl. legal tender), joka on sinänsä vakiintunut mutta merkityssisällöltään jossain määrin kiistelty ja tulkinnanvarainen kokonaisuus, mielekkäiden vastauksien tuottaminen tutkimuskysymyksiin edellyttää monipolvista metodikirjoa. Tutkimuksessa käytetyt menetelmät ovatkin siten yhdistelmä muun muassa lainopillista analyysiä, oikeusteoriaa, vertailevaa oikeustiedettä, sekä eräänlaista law in context -analyysiä.

Tutkimuksesta selviää, että rahateorioiden näkökulmasta digitaalisen euron pitäminen käypänä valuuttana on lähtökohtaisesti perusteltua. Eräänlaisina varaumina asialle ovat muun muassa yleistä hyväksyttävyyttä koskevat kysymykset, joiden arviointi on vaikeaa, ellei mahdotonta, ennen kuin digitaalinen euro on otettu käyttöön. Tutkimuksesta selviää lisäksi, että digitaalisia keskuspankkirahoja muotoavat tekniset toteutustavat voivat vaikuttaa sen edellytyksiin tulla tunnistetuksi käyväksi valuutaksi. Tutkimuskysymysten vastaamisen myötä tutkimus osoittaa kuitenkin, että rahan käypyyttä koskevat kysymykset ovat monilta osin vaikeasti yhteensovitettavissa digitaalisiin keskuspankkirahoihin ja digitaaliseen euroon.