Kilttejä lapsia : Nuorisorikollisuus ja maahanmuutto Turun Sanomien jengikeskusteluissa 1980–1990- ja 2020-luvuilla
Yli-Parkas, Hanne (2024-04-29)
Kilttejä lapsia : Nuorisorikollisuus ja maahanmuutto Turun Sanomien jengikeskusteluissa 1980–1990- ja 2020-luvuilla
(29.04.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060342629
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060342629
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee sitä, miten maakuntalehti Turun Sanomissa uutisoitiin niin sanotusta katujengi-ilmiöstä ja miten uutisteksteihin limittyy aiempi maahanmuuttoa koskeva keskustelu Suomessa. Vertailen 2020-luvun alkuvuosien jengiuutisointia 1980- ja 1990-lukujen taitteen uutisointiin nuorisorikollisuudesta. Pohdin, miten uutisointi eroaa toisistaan esimerkiksi tavoissa käsitellä nuoria tai heidän rikostensa vakavuutta.
Tutkimusaineistoni sisältää Turun Sanomien lehtileikearkistosta hakemani nuorisorikollisuutta käsittelevät tekstit, sekä lehden sähköisestä arkistosta hakemani katujengejä koskevat jutut. Noin 70 jutun aineisto painottuu uutisteksteihin, mutta mukana on myös yleisökirjoituksia sekä pääsivun kolumneja. Olen tutkinut kirjoituksia käyttäen diskurssianalyysia, ja painotukseni on aineistolähtöinen. Työni taustalla on erityisesti kehystämisen ja nimeämisen käsitteet, eli miten journalismissa kehystetään uutta ilmiötä ja miten uutisteksteissä käytetyllä nimeämisellä tuotetaan todellisuutta. Nojaan analyysissäni muun muassa Vesa Heikkisen näkemyksen siitä, kuinka yksittäisillä sanatason kielellisillä valinnoilla on roolinsa yhteisen sosiaalisen todellisuutemme rakentamisessa.
Analyysissäni tuli esille, että osittain nuorisorikollisuutta koskeva uutisointi oli samankaltaista vuosikymmenestä toiseen. Erityisesti tämä näkyi rikosseuraamuksia ja rikosten määrän kasvua koskevassa uutisoinnissa. Erot sen sijaan korostuivat siinä, miten rikoksentekijöitä kohdeltiin joko lapsina tai järjestäytyneinä nuorisoryhminä. Analyysini perusteella eroja selittää osaltaan juuri maahanmuutto ja vuoden 2015 pakolaiskriisin kaltaiset tapahtumat, jotka muuttivat median tapaa käsitellä ”ulkoa tulevia vaikutteita”. Nopeatempoisessa uutistyössä usein piiloon jäävien käytäntöjen, rutiinien ja asennemuutosten tuominen näkyväksi oli osaltaan syy tämän pro gradu -tutkielman tekemiseen, ja toivoakseni analyysini auttaa jollain tasolla ymmärtämään, miksi kilteistä lapsista tuli järjestäytynyttä rikollisuutta.
Tutkimusaineistoni sisältää Turun Sanomien lehtileikearkistosta hakemani nuorisorikollisuutta käsittelevät tekstit, sekä lehden sähköisestä arkistosta hakemani katujengejä koskevat jutut. Noin 70 jutun aineisto painottuu uutisteksteihin, mutta mukana on myös yleisökirjoituksia sekä pääsivun kolumneja. Olen tutkinut kirjoituksia käyttäen diskurssianalyysia, ja painotukseni on aineistolähtöinen. Työni taustalla on erityisesti kehystämisen ja nimeämisen käsitteet, eli miten journalismissa kehystetään uutta ilmiötä ja miten uutisteksteissä käytetyllä nimeämisellä tuotetaan todellisuutta. Nojaan analyysissäni muun muassa Vesa Heikkisen näkemyksen siitä, kuinka yksittäisillä sanatason kielellisillä valinnoilla on roolinsa yhteisen sosiaalisen todellisuutemme rakentamisessa.
Analyysissäni tuli esille, että osittain nuorisorikollisuutta koskeva uutisointi oli samankaltaista vuosikymmenestä toiseen. Erityisesti tämä näkyi rikosseuraamuksia ja rikosten määrän kasvua koskevassa uutisoinnissa. Erot sen sijaan korostuivat siinä, miten rikoksentekijöitä kohdeltiin joko lapsina tai järjestäytyneinä nuorisoryhminä. Analyysini perusteella eroja selittää osaltaan juuri maahanmuutto ja vuoden 2015 pakolaiskriisin kaltaiset tapahtumat, jotka muuttivat median tapaa käsitellä ”ulkoa tulevia vaikutteita”. Nopeatempoisessa uutistyössä usein piiloon jäävien käytäntöjen, rutiinien ja asennemuutosten tuominen näkyväksi oli osaltaan syy tämän pro gradu -tutkielman tekemiseen, ja toivoakseni analyysini auttaa jollain tasolla ymmärtämään, miksi kilteistä lapsista tuli järjestäytynyttä rikollisuutta.