Depressiota vai masennusta? Kreikkalais-latinalaisten termien käännösratkaisut pakkausselosteiden suomennoksissa
Järvenkylä, Mimosa (2024-04-15)
Depressiota vai masennusta? Kreikkalais-latinalaisten termien käännösratkaisut pakkausselosteiden suomennoksissa
(15.04.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052335883
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052335883
Tiivistelmä
Kreikkalais-latinalaisperäiset termit eli KL-termit ovat yksi keskeinen lääketieteellisten tekstien ymmärrystä vaikeuttava seikka. KL-termien haasteellisuus korostuu potilaille suunnatuissa teksteissä, kuten pakkausselosteissa.
Tässä tutkielmassa tarkasteltiin KL-termien esiintymiä ja niiden käännösratkaisuja mielenterveyden häiriöiden hoitoon suunnattujen lääkkeiden pakkausselosteissa. Tutkielman aineisto koostui kuuden pakkausselosteen suomennoksesta, niiden englanninkielisistä lähdeteksteistä ja osittain myös niiden tanskannoksista. Tutkimuksessa selvitettiin KL-termien eri käännösratkaisujen yleisyyttä suomennoksissa.
Mathilde Nisbeth Jensenin ja Karen Korning Zethsenin vuonna 2012 tekemä, osin vastaava, tutkimus pakkausselosteiden tanskannoksista toimi tärkeimpänä vertailukohtana tutkimukselle. Luokittelun perusteena oli heidän kehittelemänsä käännösratkaisuluokitus, jota kehitettiin edelleen vastaamaan paremmin aineistosta havaittuja käännösratkaisutyyppejä.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että KL-termejä esiintyy huomattavasti enemmän aineiston englanninkielisissä lähdeteksteissä kuin niiden suomennoksissa. Valtaosa suomennosten käännösratkaisuista on siis maallikkoystävällisiä. Toisaalta KL-termejä on suomennoksissa edelleen melko paljon, mikä voi haitata pakkausselosteiden ymmärrettävyyttä.
Tulosten vertailussa havaittiin, että suomenkielisessä aineistossa oli tehty maallikkoystävällisiä käännösratkaisuja paljon useammin kuin Jensenin ja Zethsenin tanskankielisessä aineistossa, kun taas maallikoille haastavia käännösratkaisuja suomennoksissa näytti olevan vähemmän kuin tanskalaistutkimuksessa. Toisaalta yhteenlaskettuja KL-termiesiintymiä oli tämän tutkimuksen aineistossa ylipäätään huomattavasti enemmän kuin tanskalaistutkimuksessa.
Pakkausselostetekstien käännöksissä tulisi pääsääntöisesti välttää KL-termien käyttöä, mutta aina tämä ei ole mahdollista. Mikäli KL-termin sisällyttäminen suomennokseen on pakollista, voitaisiin vaikeiden termien ymmärrettävyyttä helpottaa lisäämällä termin rinnalle maallikkoystävällinen selitys. Kääntäjiä tulisi ohjeistaa paremmin suositelluista käännösratkaisuista. Mikäli termiä ei syystä tai toisesta voi avata tekstissä, voisi pakkausselosteen mukana toimittaa esimerkiksi termit selittävän sanaston. Myös sulkeiden käytön periaatteita pakkausselosteteksteissä tulisi selkeyttää.
Tässä tutkielmassa tarkasteltiin KL-termien esiintymiä ja niiden käännösratkaisuja mielenterveyden häiriöiden hoitoon suunnattujen lääkkeiden pakkausselosteissa. Tutkielman aineisto koostui kuuden pakkausselosteen suomennoksesta, niiden englanninkielisistä lähdeteksteistä ja osittain myös niiden tanskannoksista. Tutkimuksessa selvitettiin KL-termien eri käännösratkaisujen yleisyyttä suomennoksissa.
Mathilde Nisbeth Jensenin ja Karen Korning Zethsenin vuonna 2012 tekemä, osin vastaava, tutkimus pakkausselosteiden tanskannoksista toimi tärkeimpänä vertailukohtana tutkimukselle. Luokittelun perusteena oli heidän kehittelemänsä käännösratkaisuluokitus, jota kehitettiin edelleen vastaamaan paremmin aineistosta havaittuja käännösratkaisutyyppejä.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että KL-termejä esiintyy huomattavasti enemmän aineiston englanninkielisissä lähdeteksteissä kuin niiden suomennoksissa. Valtaosa suomennosten käännösratkaisuista on siis maallikkoystävällisiä. Toisaalta KL-termejä on suomennoksissa edelleen melko paljon, mikä voi haitata pakkausselosteiden ymmärrettävyyttä.
Tulosten vertailussa havaittiin, että suomenkielisessä aineistossa oli tehty maallikkoystävällisiä käännösratkaisuja paljon useammin kuin Jensenin ja Zethsenin tanskankielisessä aineistossa, kun taas maallikoille haastavia käännösratkaisuja suomennoksissa näytti olevan vähemmän kuin tanskalaistutkimuksessa. Toisaalta yhteenlaskettuja KL-termiesiintymiä oli tämän tutkimuksen aineistossa ylipäätään huomattavasti enemmän kuin tanskalaistutkimuksessa.
Pakkausselostetekstien käännöksissä tulisi pääsääntöisesti välttää KL-termien käyttöä, mutta aina tämä ei ole mahdollista. Mikäli KL-termin sisällyttäminen suomennokseen on pakollista, voitaisiin vaikeiden termien ymmärrettävyyttä helpottaa lisäämällä termin rinnalle maallikkoystävällinen selitys. Kääntäjiä tulisi ohjeistaa paremmin suositelluista käännösratkaisuista. Mikäli termiä ei syystä tai toisesta voi avata tekstissä, voisi pakkausselosteen mukana toimittaa esimerkiksi termit selittävän sanaston. Myös sulkeiden käytön periaatteita pakkausselosteteksteissä tulisi selkeyttää.