Laatu ratkaisee? Laadukkaan liiketoiminnan tunnusmerkit ja vaikutus tuottoihin : Pohjoismaisten laatuyhtiöiden osaketuotot sekä menestys inflatorisessa markkinaympäristössä
Koskela, Oskari (2024-04-30)
Laatu ratkaisee? Laadukkaan liiketoiminnan tunnusmerkit ja vaikutus tuottoihin : Pohjoismaisten laatuyhtiöiden osaketuotot sekä menestys inflatorisessa markkinaympäristössä
Koskela, Oskari
(30.04.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052033136
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052033136
Tiivistelmä
Laatusijoittaminen on laajasti tunnistettu ilmiö rahoitusmarkkinoilla sekä akateemisessa kirjallisuudessa, ja se on noussut omaksi sijoitusteemakseen arvo- ja kasvusijoittamisen rinnalle. Tästä huolimatta laatuyhtiö-käsitettä käytetään monissa eri yhteyksissä, eikä laadukkaan liiketoiminnan yhtiöille ole selkeitä tunnusmerkkejä. Sirpaloituneesta käsitteestä huolimatta liiketoiminnan laadulla on kuitenkin tutkittu olevan positiivinen vaikutus yhtiöiden osaketuottoihin. Kuitenkin vuodesta 2021 kiihtyneestä inflaatiosta huolimatta inflaatiosta ja siihen liitettyjen muuttujien vaikutuksista laatuyhtiöiden tuottoihin löytyy rajoitetusti aiempaa akateemista kirjallisuutta. Täten tutkielman tavoitteena on selventää laatuyhtiön käsitettä aiemman kirjallisuuden perusteella, sekä tiivistää yhtiön arvonluonnin kannalta merkitykselliset tunnusluvut selkeiksi kokonaisuuksiksi. Tutkielman toisena tavoitteena on selvittää, miten laatuyhtiöiden tuotot kehittyvät heikomman laadun yhtiöihin verrattuna sekä kuinka paljon inflaatioympäristö vaikuttaa laatuyhtiöistä kootun portfolion tuottoihin.
Tutkielma on menetelmältään määrällinen eli kvantitatiivinen tutkimus. Kvantitatiivisen osuuden tutkimuskohteena olivat pohjoismaiset yhtiöt vuosina 2001–2023 aineiston ollessa yli 12 000 otosta. Tutkielman kirjallisuuskatsauksessa tunnistettujen laatuyhtiöiden tunnuslukujen perusteella aineiston yhtiöt listattiin 16 yhtiöiden tilinpäätökseen perustuvan mittarin perusteella, joiden pohjalta yhtiöille muodostettiin erillinen laatuindikaattori. Laadun perusteella jaoteltujen portfolioiden tuottoja pyrittiin selittämään regressioanalyysin avulla, joissa selittävinä muuttujina käytettiin muun muassa eri faktorimallien muuttujia sekä inflaatiota.
Aiemman akateemisen kirjallisuuden pohjalta tunnistettiin viisi laatuyhtiön yläkategoriaa, jotka ovat yhtiön arvonluonnin kannalta merkityksellisiä. Tuloksen laadun, kannattavuuden, sekä pääoman allokaation mittareille löydettiin vahvin akateeminen sekä rahoitusteoreettinen tuki. Toisaalta tiettyjen liiketoiminnan laadun indikaattoreiden rooli laatuyhtiökriteeristössä on ristiriitainen, sillä esimerkiksi vastuullisuudelle ei havaittu vakiintunutta mittaustapaa niiden potentiaalista huolimatta. Lisäksi usein laatuyhtiön tunnusmerkkinä käytetyn tuloksen vakauden ja liiketoiminnan laadun välille ei havaittu selkeää yhteyttä. Empiiristen tulosten mukaan laatuyhtiöt tuottivat heikomman laadun yhtiöitä sekä markkinaa parempaa riskikorjattua tuottoa Pohjoismaissa 2001–2023. Lisäksi inflaation sekä siihen usein yhdistetyn volatiliteetin vaikutus laatuyhtiöihin on pienempi heikomman laadun yhtiöihin verrattuna.
Tutkimuksessa identifioitujen laatuyhtiöiden tunnuslukujen pohjalta sijoittaja kykenee valitsemaan osakesalkkuunsa omistaja-arvoa sekä kilpailuetuja omaavia yhtiöitä. Lisäksi selvennetyn laatuyhtiön käsitteen myötä kyseisen aihealueen jatkotutkimusten suorittaminen on selkeämpää. Tutkielman empiirisen osuuden pohjalta todettiin, että laatuyhtiöt ovat tuottaneet parasta riskikorjattua tuottoa pohjoismaisilla markkinoilla vuosina 2001–2023, ollen näin ristiriidassa tehokkaiden markkinoiden hypoteesin kanssa ja indikoiden täten laatuanomalian esiintymistä myös pohjoismaisilla markkinoilla. Inflaation ja siihen usein yhdistetyn volatiliteetin vaikutukset ovat puolestaan suuremmat heikomman laadun yhtiöihin, minkä myötä yhtiöiden laadun tunnistaminen voi auttaa sijoittajaa toimimaan inflatorisessa markkinassa sekä riskienhallinnassa.
Tutkielma on menetelmältään määrällinen eli kvantitatiivinen tutkimus. Kvantitatiivisen osuuden tutkimuskohteena olivat pohjoismaiset yhtiöt vuosina 2001–2023 aineiston ollessa yli 12 000 otosta. Tutkielman kirjallisuuskatsauksessa tunnistettujen laatuyhtiöiden tunnuslukujen perusteella aineiston yhtiöt listattiin 16 yhtiöiden tilinpäätökseen perustuvan mittarin perusteella, joiden pohjalta yhtiöille muodostettiin erillinen laatuindikaattori. Laadun perusteella jaoteltujen portfolioiden tuottoja pyrittiin selittämään regressioanalyysin avulla, joissa selittävinä muuttujina käytettiin muun muassa eri faktorimallien muuttujia sekä inflaatiota.
Aiemman akateemisen kirjallisuuden pohjalta tunnistettiin viisi laatuyhtiön yläkategoriaa, jotka ovat yhtiön arvonluonnin kannalta merkityksellisiä. Tuloksen laadun, kannattavuuden, sekä pääoman allokaation mittareille löydettiin vahvin akateeminen sekä rahoitusteoreettinen tuki. Toisaalta tiettyjen liiketoiminnan laadun indikaattoreiden rooli laatuyhtiökriteeristössä on ristiriitainen, sillä esimerkiksi vastuullisuudelle ei havaittu vakiintunutta mittaustapaa niiden potentiaalista huolimatta. Lisäksi usein laatuyhtiön tunnusmerkkinä käytetyn tuloksen vakauden ja liiketoiminnan laadun välille ei havaittu selkeää yhteyttä. Empiiristen tulosten mukaan laatuyhtiöt tuottivat heikomman laadun yhtiöitä sekä markkinaa parempaa riskikorjattua tuottoa Pohjoismaissa 2001–2023. Lisäksi inflaation sekä siihen usein yhdistetyn volatiliteetin vaikutus laatuyhtiöihin on pienempi heikomman laadun yhtiöihin verrattuna.
Tutkimuksessa identifioitujen laatuyhtiöiden tunnuslukujen pohjalta sijoittaja kykenee valitsemaan osakesalkkuunsa omistaja-arvoa sekä kilpailuetuja omaavia yhtiöitä. Lisäksi selvennetyn laatuyhtiön käsitteen myötä kyseisen aihealueen jatkotutkimusten suorittaminen on selkeämpää. Tutkielman empiirisen osuuden pohjalta todettiin, että laatuyhtiöt ovat tuottaneet parasta riskikorjattua tuottoa pohjoismaisilla markkinoilla vuosina 2001–2023, ollen näin ristiriidassa tehokkaiden markkinoiden hypoteesin kanssa ja indikoiden täten laatuanomalian esiintymistä myös pohjoismaisilla markkinoilla. Inflaation ja siihen usein yhdistetyn volatiliteetin vaikutukset ovat puolestaan suuremmat heikomman laadun yhtiöihin, minkä myötä yhtiöiden laadun tunnistaminen voi auttaa sijoittajaa toimimaan inflatorisessa markkinassa sekä riskienhallinnassa.