Yhteistyö käsityönopetuksessa : Käsityönopettajien ja koulunkäynninohjaajien näkökulmia toimivasta yhteistyöstä

Abstract

Tutkielman tavoitteena on lisätä ymmärrystä samoilla perusopetuksen käsityön oppitunneilla työpareina työskentelevien käsityönopettajien ja koulunkäynninohjaajien kokemuksista toimivasta yhteistyöstä. Tutkimuksessa tarkastellaan, mitkä tekijät työparit kokevat toimivan yhteistyön edellytyksiksi ja mitkä sitä haastaviksi tekijöiksi. Lisäksi tutkimuksessa halutaan selvittää, mitkä asiat oppilaan käsityöprosessissa työparit kokevat työllistävimmiksi. Käsityönopettajan rooli on muuttunut käsityöoppiaineen muuttuessa mallikäsitöistä oppilaan omaksi käsityöprosessiksi kokonaisen käsityön mallia mukaillen. Käsityönopettajan tehtävänä on tukea ja ohjata yksittäisen oppilaan käsityöprosessia. Käsityösisältöjen laajennettua, on tutkimuksissa tullut esiin, että useamman aikuisen läsnäolo mahdollistaa oppilaan yksilöllisen tukemisen monipuolisemmin. Koulunkäynninohjaajan läsnäolo oppitunneilla säilyttää ryhmäkoon ennallaan, sillä opetuksen päävastuu on aina opettajalla. Yhdessä he voivat yhteistyöllään monipuolistaa opetuksen järjestämistä, sekä tukea ja ohjata oppilaita prosessissaan. Toimiva yhteistyö vaatii kuitenkin vuorovaikutussuhteelta yhteisiä toimintamalleja, arvoja ja tavoitteita. Tutkimus toteutettiin laadullisen tutkimuksen menetelmin fenomenologista lähestymistapaa soveltaen. Tämä lähestymistapa keskittyy tutkimaan ihmisten kokemuksia. Tutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin puolistrukturoidulla haastattelulla. Aineisto koostuu viiden käsityönopettajan ja viiden koulunkäynninohjaajan parihaastatteluista. Kaikki haastattelemamme työparit työskentelivät yhdessä alakoulun käsityön oppitunneilla. Haastatteluaineisto on analysoitu aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmin. Tämän tutkimuksen tulosten pohjalta voidaan todeta, että työparit kokivat edellytyksenä toimivalle yhteistyölle ja kommunikaatiolle yhteisen ajan löytämisen suunnittelulle kouluarjen keskellä tai oppituntien ohessa. Työparit painottivat vastauksissaan myös yhteisten toimintatapojen ja toimintamallien läpikäyntiä, jotta molemmilla osapuolilla on selkeä visio opetuksen toteuttamisesta. Yhteistyötä hankaloittaviksi tekijöiksi koettiin kouluarjen kiireisyys ja mahdolliset kommunikaatiohaasteet yhteisistä asioista sopiessa. Myös koulunkäynninohjaajan heikot käsityötaidot vaikuttivat yhteistyön tekemiseen työparin kanssa. Työllistävimpinä tekijöinä työparit kokivat oppilaan käsityöprosessissa monien työvaiheiden tukemisen ja jokaisen oppilaan yksilöllisen tuen huomioimisen. Tutkielman tulosten merkityksellisyys näyttäytyy siinä, että ne antavat kuvan käsityönopettaja-koulunkäynninohjaaja-työparien näkökulmista heidän välillään tapahtuvasta yhteistyöstä käsityön oppitunneilla. Vaikka käsityönopettaja-koulunkäynninohjaaja-yhteistyössä opetuksesta vastaa opettaja, on siinä paljon samoja piirteitä yhteisopetuksesta. Opettajien ja koulunkäynninohjaajien koulutuksessa tulisi jatkossa huomioida tällaisen yhteistyön mahdollisuuksien hyödyntäminen opetuksessa. Tutkielma antaa näkökulmia ja käytännön soveltamisehdotuksia yhteistyön mahdollisuuksien hyödyntämiseen käsityöopetuksen kontekstissa, kuten työparien hyväksi kokemia tapoja tuntien järjestelyistä, rooleista ja rutiineista.