Syrjässä, muttei syrjäytynyt - Tutkimus työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten hyvinvoinnista

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on saada tietoa työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten hyvinvoinnista. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen käyttämä NEET-käsite ”Ei työssä eikä koulutuksessa eikä asevelvollisuutta suorittamassa olevien nuorten osuus” kuvaa niitä 15–24-vuotiaita nuoria, jotka eivät ole tutkintoon johtavassa koulutuksessa, työssä, kurssikoulutuksessa eivätkä varusmies- tai siviilipalveluksessa (Tilastokeskus 2022a). Tässä tutkimuksessa hyvinvoinnin käsitteen jäsentämisessä hyödynnetään Erik Allardtin (1976, 1993) hyvinvointia koskevaa teoriaa, jonka ulottuvuuksia ovat sosiaalinen hyvinvointi sekä itsensä toteuttaminen ja autonomia (Allardt 1993). Tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita siitä, miten erilaiset nuorten taustaan liittyvät tekijät ovat yhteydessä kahteen hyvinvoinnin ulottuvuuteen; sosiaaliseen hyvinvointiin sekä itsensä toteuttamiseen ja autonomiaan. Lisäksi selvitetään, miten hyvinvoinnin ulottuvuudet ovat yhteydessä todennäköisyyteen, että nuori päätyy työn ja koulutuksen ulkopuolelle neljä vuotta peruskoulun päättymisen jälkeen.

Tutkimuksessa hyödynnetään kansainvälisen International Study of City Youth -hankkeen (ISCY) puitteissa kyselyin kerättyä aineistoa. Suomea koskeva tutkimus toteutettiin Suomen Akatemian ja Turun yliopistosäätion rahoittamassa EduSys-hankkeessa. Tässä tutkimuksessa käytettiin Suomessa vuonna 2014 kerättyä alkukyselyä (n = 1058) sekä vuonna 2018 kerättyä seurantakyselyaineistoa (n = 244). Alkukyselyn keskeisiä teemoja ovat nuorten koulunkäynti, tulevaisuudensuunnitelmat, koti ja perhe sekä koulun ulkopuolinen elämä. Seurantakyselyssä nuorilta kysyttiin kysymyksiä sen mukaan ovatko he jatkokoulutuksessa, töissä vai ei kummassakaan. Tämän lisäksi kaikilta vastaajilta kysyttiin heidän tulevaisuudensuunnitelmistaan. Tutkimuksen aineiston analyysissä käytettiin määrällisiä menetelmiä. Analyysimenetelminä hyödynnettiin pääkomponenttianalyysiä, ristiintaulukointia, lineaarista regressioanalyysiä sekä logistista regressioanalyysiä.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että tutkimuksessa tarkastelluilla sosiaalisen hyvinvoinnin ulottuvuudella sekä itsensä toteuttamisella ja autonomian ulottuvuudella ei ole tilastollisesti merkitsevää yhteyttä siihen, onko nuori neljä vuotta peruskoulun päättymisen jälkeen työn ja koulutuksen ulkopuolella. Tutkimukseen osallistuneet nuoret voivat sosiaalisesti hyvin kumpanakin tutkimusajankohtana (2014 ja 2018). Sukupuoli ja yhdeksännellä luokalla koettu terveydentila olivat tilastollisesti erittäin merkitsevästi yhteydessä sosiaaliseen hyvinvointiin alkukyselyssä. Parempi koettu terveydentila oli yhteydessä parempaan sosiaaliseen hyvinvointiin alkukyselyssä. Lisäksi alkukyselyssä naisilla oli parempi sosiaalinen hyvinvointi kuin miehillä.

Nuorten kokemus itsensä toteuttamisesta ja autonomiasta heikkeni merkittävästi alkukyselyn (2014) ja seurantakyselyn (2018) välillä. Sukupuoli ja yhdeksännellä luokalla koettu terveydentila olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä itsensä toteuttamiseen ja autonomiaan alkukyselyssä. Miesten hyvinvointi itsensä toteuttamisen ja autonomian ulottuvuudella oli vahvempaa kuin naisilla alkukyselyssä. Matalan sosioekonomisen statuksen ryhmässä itsensä toteuttaminen ja autonomia oli merkitsevästi heikompaa kuin korkean sosioekonomisen statuksen ryhmässä. Sukupuoli oli tilastollisesti merkitsevä selittäjä sille, oliko nuori työn ja koulutuksen ulkopuolella seurantakyselyn aikaan. Miehillä oli naisiin verrattuna melkein nelinkertainen vetosuhde päätyä työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle neljä vuotta peruskoulun päättymisen jälkeen.