Ecce Homo Spiritus : Fenomenografinen analyysi henkisyydestä ja katsomuskasvatuksesta sekä niiden merkityksestä ihmisyyden rakennuspalikoina

Abstract

Tämä pro gradu -tutkielma avaa henkisyyden ja sen lähikäsitteiden, kuten uskonnollisuuden ja hengellisyyden merkityssisältöjä identiteetin kehitykselle ja ihmisenä olemiselle, minkä myötä voidaan paremmin tarkastella katsomusopetuksen merkitystä ja siihen liittyviä järjestelykysymyksiä praktisen kasvatuksen kontekstissa. Koska katsomusopetukseen liittyy Suomessa vuosikymmeniä kestänyt yhteiskunnallinen keskustelu sen järjestelyn muodoista, on tutkielma varsin ajankohtainen, ottaen osaa tuohon keskusteluun. Henkisyys on moniulotteinen ja kiinteä osa ihmisyyttä ja ihmiseksi tulemista. Henkisyys on myös määritelmällisesti varsin vaikea ja kirjava, sen saadessa usein erilaisia ja joskus jopa ristiriitaisia merkityksiä käsitteen käyttäjästä riippuen. Voidaan ajatella, että myös henkisyyden merkitys ja arvo ovat alttiita tuolle vaihtelevuudelle. Tutkielmassa hyödynnetäänkin fenomenografista tutkimussuuntausta, sillä se syventyy menetelmällisesti juuri käsityksiin ja annettuihin merkityksiin. Näin ollen tuota henkisyyden monenkirjavuutta voidaan tarkastella oikeanlaisessa kontekstissa. Identiteetti, eli yksilön käsitys itsestään, muodostuu ihmisen oman toimijuuden sekä tämän ympäristön vuorovaikutuksessa. Erilaiset maailmankatsomukset voidaan ajatella kiinteäksi osaksi tätä ympäristöä, joka identiteetin muovautumiseen vaikuttaa. Katsomusopetus sisältää runsaasti katsomuksellista ainesta, joten se voidaan nähdä kriittisenä osana etenkin nuoren identiteettityötä. Katsomusopetuksessa käsitellään usein lisäksi varsin eksistentialistisia kysymyksiä ja ihmisenä olemista laajemmin, jotka voidaan ajatella ihmisen oman elämän merkityshorisontin kannalta oleellisiksi. Tästäkin syystä on tärkeää, että katsomusopetuksen näitä aspekteja tuodaan esiin siihen keskusteluun, jota katsomusopetuksen käytännönjärjestelyistä käydään. Tämän tutkielman tarkoitus onkin tuoda empiriaan perustuvaa synteesiä tuon keskustelun tueksi. Tutkielmaa varten on kerätty tutkimusaineisto haastattelemalla yhteensä seitsemää keskenään enemmän tai vähemmän erilaisen elämänkatsomuksen edustajaa. Heidän taustakseen voidaan lukea esimerkiksi pappeus, vapaa-ajattelijuus tai opettajuus. Haastateltavat edustavat kaikkiaan neljää eri kansallisuutta tai etnistä alkuperää, jotka voidaan jakaa karkeasti ”länsimaisiin” (Eurooppa) ja ”itämaisiin” (Aasia; Kiina). Haastattelut on analysoitu fenomenografian menetelmäopin mukaisesti.

This master's thesis dissects what are the meaning contents of spirituality and its related concepts, such as religiosity, for identity development and being a human, which makes it possible to better examine the significance of worldview education and how to conduct it in the context of practical education. Since there’s been a decades-long social debate in Finland about worldview education and the forms of its arrangement, the thesis is quite topical, taking part in that debate. Spirituality is a multidimensional and integral part of being human and becoming human. Spirituality is also quite difficult to define and varied in those definition, as it often has different and sometimes even contradictory meanings depending on the user of the concept. It can be thought that the meaning and value of spirituality are also susceptible to that variability. The thesis utilises the phenomenographic research approach, as it methodically delves into perceptions and given meanings. Thus, the multiplicity of spirituality can be viewed in the right context. Identity, i.e. an individual's perception of himself, is formed in the interaction between person's own agency and this environment. Different worldviews can be thought of as an integral part of this environment, which affects the formation of identity. The contents of worldview education can be seen as a critical part of especially young person's identity work. In addition, worldview education delves in rather existential questions, including what it is to be a human in a broader sense. This existential approach can be thought of as relevant in terms of forming a personal meaning horizon. This is also why it is important that these aspects of worldview education are brought up into the discussion about the practical arrangements of worldview education. The purpose of this thesis is to bring an empirically based synthesis to support that discussion. The research material for the thesis has been collected by interviewing in total seven representatives of more or less different outlooks on life. Their background can include, for example, priesthood, free-thinking or teachership. The interviewees represent a total of four different nationalities or ethnic origins, which can be roughly divided into "Western" (Europe) and "Eastern" (Asia; China). The interviews have been analysed according to the methodology of phenomenography.