”Sen kyllä huomaa kuka on työläisperheestä ja kuka ei” : Työläistaustaiset yliopisto-opiskelijat ja huijari-ilmiö
Lassi, Oona (2024-04-22)
”Sen kyllä huomaa kuka on työläisperheestä ja kuka ei” : Työläistaustaiset yliopisto-opiskelijat ja huijari-ilmiö
Lassi, Oona
(22.04.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052940465
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052940465
Tiivistelmä
Huijari-ilmiöllä viitataan ilmiöön, jossa pätevät yksilöt kokevat kaikesta osaamisestaan ja onnistumisistaan huolimatta olevansa epäpäteviä – pelkkiä huijareita todellisten osaajien keskellä. Huijari-ilmiöstä kärsivät eivät koe ansainneensa saavutuksiaan, ja korostetusti pelkäävät paljastuvansa muiden silmissä huijareiksi. Perinteisesti huijari-ilmiö on mielletty yksilöpsykologisista lähtökohdista johtuvaksi ilmiöksi, mutta tosiasiassa kyseessä on hyvin moniulotteinen ilmiö, jonka taustalla vaikuttavat myös erilaiset yhteiskunnalliset rakenteet, kuten esimerkiksi yhteiskuntaluokka. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää millä tavoin huijari-ilmiö ilmenee työläistaustaisten yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa. Lisäksi tutkimuksessa pyritään tuomaan esiin yhteiskuntaluokkiin liittyvien valtasuhteiden esiintymistä yliopistoinstituutiossa, osana koulutuksellisen tasa-arvoisuuden ideaalin toteutumista. Huijari-ilmiö nähdään tässä tutkimuksessa rakentuvan suhteessa yhteiskuntaluokan tuottamiin sosiaalisiin asemiin pohjautuen Bourdieun teoretisointeihin yhteiskuntaluokan rakentumisesta. Tutkimuksessa tarkastellaan sitä, miten lapsuuden kasvuympäristöllä on luokan kautta vaikutusta yksilöiden identiteetin ja habituksen rakentumiselle, ja näin edelleen huijari-ilmiön syntymiselle.
Tutkimuksen aineistona käytettiin valmiiksi kerättyä kyselyaineistoa (N = 5003), joista työläistaustaisten yliopisto-opiskelijoiden osuus oli 25,3 % (N = 1268). Kyselyssä kartoitettiin vastaajien taustoja, kasvuympäristöä, sekä huijari-ilmiön esiintymistä. Tutkimus toteutettiin monimenetelmätutkimuksena, jossa kvantitatiivista aineistoa analysoitiin yksisuuntaisella varianssianalyysilla sekä lineaarisella regressioanalyysilla. Kvalitatiivinen aineisto sen sijaan analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmin.
Tutkimustulosten mukaan työläistaustaiset yliopisto-opiskelijat kokevat tilastollisesti merkitsevästi enemmän huijari-ilmiön kokemuksia kuin ylemmästä keskiluokasta tulevat yliopisto-opiskelijat. Työläistaustaisten yliopisto-opiskelijoiden kasvuympäristön ja huijari-ilmiön yhteyksiä tarkasteltaessa havaittiin, että lapsuudenkodin käytössä olevat resurssit sekä akateemisuuden arvostus olivat yhteydessä korkeampiin huijaripisteisiin, kun vanhemmilta saatu kannustus oli yhteydessä pienempiin huijaripisteisiin. Kokemuksissaan työläistaustaiset yliopisto-opiskelijat taustoittivat huijari-ilmiön kokemuksiaan ensisijaisesti suhteessa heidän luokka-asemaansa, ja etenkin kokemus tietynlaisten akateemisten resurssien puutteesta korostui huijari-ilmiön taustatekijänä. Kokemuksissaan työläistaustaiset yliopisto-opiskelijat kokivat ulkopuolisuutta ja kuulumattomuutta, mikä nähtiin heidän keskuudessaan syynä huijarikokemuksille. Työläistaustaiset yliopisto-opiskelijat siis myös itse tunnistivat työläistaustansa vaikuttavan heidän huijarikokemuksiinsa. Selvästi huijari-ilmiö näyttäytyy myös yhteiskunnallisena ilmiönä, joka osaltaan muotoutuu vuorovaikutuksessa opiskelijoiden työläistaustaisen habituksen ja akateemisen kentän normien suhteen.
Tutkimuksen aineistona käytettiin valmiiksi kerättyä kyselyaineistoa (N = 5003), joista työläistaustaisten yliopisto-opiskelijoiden osuus oli 25,3 % (N = 1268). Kyselyssä kartoitettiin vastaajien taustoja, kasvuympäristöä, sekä huijari-ilmiön esiintymistä. Tutkimus toteutettiin monimenetelmätutkimuksena, jossa kvantitatiivista aineistoa analysoitiin yksisuuntaisella varianssianalyysilla sekä lineaarisella regressioanalyysilla. Kvalitatiivinen aineisto sen sijaan analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmin.
Tutkimustulosten mukaan työläistaustaiset yliopisto-opiskelijat kokevat tilastollisesti merkitsevästi enemmän huijari-ilmiön kokemuksia kuin ylemmästä keskiluokasta tulevat yliopisto-opiskelijat. Työläistaustaisten yliopisto-opiskelijoiden kasvuympäristön ja huijari-ilmiön yhteyksiä tarkasteltaessa havaittiin, että lapsuudenkodin käytössä olevat resurssit sekä akateemisuuden arvostus olivat yhteydessä korkeampiin huijaripisteisiin, kun vanhemmilta saatu kannustus oli yhteydessä pienempiin huijaripisteisiin. Kokemuksissaan työläistaustaiset yliopisto-opiskelijat taustoittivat huijari-ilmiön kokemuksiaan ensisijaisesti suhteessa heidän luokka-asemaansa, ja etenkin kokemus tietynlaisten akateemisten resurssien puutteesta korostui huijari-ilmiön taustatekijänä. Kokemuksissaan työläistaustaiset yliopisto-opiskelijat kokivat ulkopuolisuutta ja kuulumattomuutta, mikä nähtiin heidän keskuudessaan syynä huijarikokemuksille. Työläistaustaiset yliopisto-opiskelijat siis myös itse tunnistivat työläistaustansa vaikuttavan heidän huijarikokemuksiinsa. Selvästi huijari-ilmiö näyttäytyy myös yhteiskunnallisena ilmiönä, joka osaltaan muotoutuu vuorovaikutuksessa opiskelijoiden työläistaustaisen habituksen ja akateemisen kentän normien suhteen.