Koulupoissaolo-ongelmat masentuneilla yläkouluikäisillä nuorilla
Tenho, Emilia (2024-04-19)
Koulupoissaolo-ongelmat masentuneilla yläkouluikäisillä nuorilla
Tenho, Emilia
(19.04.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024042622504
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024042622504
Tiivistelmä
Masennus on todettu riskitekijäksi koulupoissaoloille. Vaikka masennuksen ja koulupoissaolojen välillä on havaittu yhteys, eivät kaikki masentuneet nuoret ole poissa koulusta. Tarkempaa tutkimusta siitä, mitkä taustasyyt erottavat koulua käyvät masentuneet nuoret kouluakäymättömistä masentuneista nuorista, ei ole juurikaan tehty, vaikka koulupoissaoloihin liittyviä taustatekijöitä on tarkasteltu laajasti.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin eroja masentuneiden kouluakäymättömien (n = 40) ja koulua käyvien (n = 54) nuorten välillä, liittyen poissaolojen tyypillisiin oireisiin, sekä siihen, ennustavatko oireet poissaoloja. Ryhmien välisten erojen tarkasteluun käytettiin riippumattomien otosten t-testiä. Mittarina koulupoissaolojen oireiden ja syiden arvioimiseen käytettiin Koulupoissaolojen oireet ja syyt -kyselyä. Masentuneet kouluikäiset jaettiin kahteen ryhmään heidän poissaolopäiviensä perusteella. Poissaolijoiksi määriteltiin ne, jotka olivat olleet yli kolme päivää poissa koulusta viimeisten neljän viikon aikana.
Tulokset osoittivat, että niillä masentuneilla nuorilla, joilla oli enemmän poissaoloja koulusta, esiintyi enemmän masennusoireita, eroahdistusta ja fyysisiä oireita. Masennus- ja fyysiset oireet koettiin myös syyksi koulupoissaoloille. Tulosten avulla saatiin lisää tietoa masentuneiden nuorten koulupoissaolojen taustasyistä, jota voidaan hyödyntää käytännön työssä sekä jatkotutkimuksissa.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin eroja masentuneiden kouluakäymättömien (n = 40) ja koulua käyvien (n = 54) nuorten välillä, liittyen poissaolojen tyypillisiin oireisiin, sekä siihen, ennustavatko oireet poissaoloja. Ryhmien välisten erojen tarkasteluun käytettiin riippumattomien otosten t-testiä. Mittarina koulupoissaolojen oireiden ja syiden arvioimiseen käytettiin Koulupoissaolojen oireet ja syyt -kyselyä. Masentuneet kouluikäiset jaettiin kahteen ryhmään heidän poissaolopäiviensä perusteella. Poissaolijoiksi määriteltiin ne, jotka olivat olleet yli kolme päivää poissa koulusta viimeisten neljän viikon aikana.
Tulokset osoittivat, että niillä masentuneilla nuorilla, joilla oli enemmän poissaoloja koulusta, esiintyi enemmän masennusoireita, eroahdistusta ja fyysisiä oireita. Masennus- ja fyysiset oireet koettiin myös syyksi koulupoissaoloille. Tulosten avulla saatiin lisää tietoa masentuneiden nuorten koulupoissaolojen taustasyistä, jota voidaan hyödyntää käytännön työssä sekä jatkotutkimuksissa.