Tavoitteista todellisuuteen – luokanopettajien kokemuksia inkluusiosta
Saari, Joose; Nurmi, Elene (2024-04-23)
Tavoitteista todellisuuteen – luokanopettajien kokemuksia inkluusiosta
(23.04.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052738824
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052738824
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan luokanopettajien käsityksiä ja kokemuksia inkluusiosta. Tarkemmin siinä keskitytään siihen, miten inkluusio näkyy opettajien työarjessa sekä mitkä tekijät vaikuttavat sen toimivuuteen. Inkluusio ymmärretään kaikkien oppilaiden yhtenäisenä oikeutena osallistua yleisopetukseen erityistarpeistaan huolimatta, ja se edellyttää monimuotoisia toimia koulutuksellisella saralla. Tutkimuksen tavoitteena onkin syventää ymmärrystä inkluusion toteutumisesta suomalaisessa peruskoulujärjestelmässä keskittyen luokanopettajien näkemyksiin.
Tutkimuksen metodologiana käytettiin laadullista tutkimusta, tarkemmin fenomenografiaa, joka mahdollisti opettajien henkilökohtaisten kokemusten syvällisen tarkastelun. Tutkimusaineisto kerättiin syksyllä 2023 haastatteluiden muodossa. Haastattelut tapahtuivat puolistrukturoidun haastattelun mallin mukaisesti, ja niihin osallistui yhteensä kymmenen luokanopettajaa. Vastausten analysoinnissa käytettiin laadullista sisällönanalyysia.
Tulokset osoittavat, että inkluusio on kompleksinen prosessi, joka vaatii rakenteellisia muutoksia toimiakseen. Kaikki osallistujat ilmaisivat tyytymättömyytensä inkluusion toimivuudesta jollakin osa-alueella ja olivat huolissaan työn kuormittavuudesta sekä oppilaiden edun toteutumisesta. Erityisesti riittävät resurssit nähtiin avainasemassa inkluusion onnistumisen kannalta. Kriittisestä suhtautumisestaan huolimatta suurin osa opettajista yritti kohdata inkluusioprosessin ilman ennakko-oletuksia. Vaikka inkluusioon pyrkiminen on laajalti hyväksytty tavoite, paljastavat opettajien kokemukset useita haasteita sen käytännön toteutuksessa. Kokonaisuudessaan inkluusion käytännön toteuttamisessa nähdään paljon haasteita, jonka vuoksi jatkotutkimukset ovat tarpeellisia. Tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa inkluusion parissa työskenteleville ja se kannustaa jatkokehittämään strategioita inkluusion edistämiseksi Suomen peruskouluissa.
Tutkimuksen metodologiana käytettiin laadullista tutkimusta, tarkemmin fenomenografiaa, joka mahdollisti opettajien henkilökohtaisten kokemusten syvällisen tarkastelun. Tutkimusaineisto kerättiin syksyllä 2023 haastatteluiden muodossa. Haastattelut tapahtuivat puolistrukturoidun haastattelun mallin mukaisesti, ja niihin osallistui yhteensä kymmenen luokanopettajaa. Vastausten analysoinnissa käytettiin laadullista sisällönanalyysia.
Tulokset osoittavat, että inkluusio on kompleksinen prosessi, joka vaatii rakenteellisia muutoksia toimiakseen. Kaikki osallistujat ilmaisivat tyytymättömyytensä inkluusion toimivuudesta jollakin osa-alueella ja olivat huolissaan työn kuormittavuudesta sekä oppilaiden edun toteutumisesta. Erityisesti riittävät resurssit nähtiin avainasemassa inkluusion onnistumisen kannalta. Kriittisestä suhtautumisestaan huolimatta suurin osa opettajista yritti kohdata inkluusioprosessin ilman ennakko-oletuksia. Vaikka inkluusioon pyrkiminen on laajalti hyväksytty tavoite, paljastavat opettajien kokemukset useita haasteita sen käytännön toteutuksessa. Kokonaisuudessaan inkluusion käytännön toteuttamisessa nähdään paljon haasteita, jonka vuoksi jatkotutkimukset ovat tarpeellisia. Tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa inkluusion parissa työskenteleville ja se kannustaa jatkokehittämään strategioita inkluusion edistämiseksi Suomen peruskouluissa.