Traditio, tieteellisyys ja kokemus : Tiedon rakentumisen strategiat Aleister Crowleyn The Book of Thoth: A Short Essay on the Tarot of the Egyptians -teoksessa (1944)
Vilponen, Emma (2024-04-19)
Traditio, tieteellisyys ja kokemus : Tiedon rakentumisen strategiat Aleister Crowleyn The Book of Thoth: A Short Essay on the Tarot of the Egyptians -teoksessa (1944)
(19.04.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024050325668
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024050325668
Tiivistelmä
Tämä tutkielma analysoi tarot-kortteihin ja niiden käyttöön liittyvän tiedon rakentumista Aleister Crowleyn (1875-1947) teoksessa The Book of Thoth: A Short Essay on the Tarot of the Egyptians(1944). Tutkielmassa analyysi keskittyy tunnistamaan ja kontekstoimaan, millaisia tiedonrakentamisen strategioita Crowley teoksessaan käyttää. Analyysi perustuu Olav Hammerin kehittämiin diskursiivisiin strategioihin. Hammer määrittelee kolme erillistä diskursiivista strategiaa, jotka ovat traditio, tieteellisyys ja kokemus. Tämä tutkielma analysoi jokaista Hammerin tunnistaman strategian ilmentymistä The Book of Thoth:ssa ja pyrkii siis myös osaltaan testaamaan, kuinka hyvin Hammerin analyysikehikko on sovellettavissa yksittäisten teosten analyysiin.
Traditio on aineistossa merkittävä auktoriteetin lähde, joskin tradition sisältö on hyvin vahvasti Crowleyn omaan tulkintaan perustuva. Samalla tapaa myös vetoomus tieteellisyyteen noudattelee melko pitkälti Hammerin tunnistamaa kaavaa. Crowley kuitenkin hyödyntää tieteellistä muistuttavalla tavalla myös ei-tieteellisiä menetelmiä, kuten kabbalaa. Kokemuksen rooli The Book of Thoth:ssa poikkeaa eniten Hammerin analyysistä. Kuitenkin kokemus on diskursiivisista strategioista kenties kaikista vaikuttavin, joten sen roolia ei pidä sivuuttaa. Kaikki kolme strategiaa toimivat The Book of Thoth:ssa toisiaan täydentävinä ja osittain päällekkäisinä tiedonrakentamisen keinoina.
Hammerin analyysikehikko toimii hyvin tapana jäsennellä The Book of Thoth:n kaltaisessa kirjassa esiintyvää argumentointia ja tiedon rakentumista. Kuitenkin Hammerin yleistykset ja määritelmät vaativat jokaisen aineiston kohdalla täsmennyksiä ja mahdollisesti myös uudelleen määrittelyä.
Traditio on aineistossa merkittävä auktoriteetin lähde, joskin tradition sisältö on hyvin vahvasti Crowleyn omaan tulkintaan perustuva. Samalla tapaa myös vetoomus tieteellisyyteen noudattelee melko pitkälti Hammerin tunnistamaa kaavaa. Crowley kuitenkin hyödyntää tieteellistä muistuttavalla tavalla myös ei-tieteellisiä menetelmiä, kuten kabbalaa. Kokemuksen rooli The Book of Thoth:ssa poikkeaa eniten Hammerin analyysistä. Kuitenkin kokemus on diskursiivisista strategioista kenties kaikista vaikuttavin, joten sen roolia ei pidä sivuuttaa. Kaikki kolme strategiaa toimivat The Book of Thoth:ssa toisiaan täydentävinä ja osittain päällekkäisinä tiedonrakentamisen keinoina.
Hammerin analyysikehikko toimii hyvin tapana jäsennellä The Book of Thoth:n kaltaisessa kirjassa esiintyvää argumentointia ja tiedon rakentumista. Kuitenkin Hammerin yleistykset ja määritelmät vaativat jokaisen aineiston kohdalla täsmennyksiä ja mahdollisesti myös uudelleen määrittelyä.