Räkäkiekkoa vai marttakerhomaista puuhastelua? : Sukupuoliroolit suomalaisessa Jääkiekkolehdessä 1993-2003.

Abstract

Jääkiekko on tällä hetkellä Suomen suosituin ja kulttuurisesti merkittävin urheilulaji. Se on kuitenkin myös laji, jonka juuret ovat vahvasti sidoksissa maskuliinisiin ihanteisiin. Tarkastelen tässä tutkielmassa, kuinka suomalainen Jääkiekkolehti (1993–2021) esitti ja oli mukana rakentamassa sukupuoliin liitettyjä rooleja vuosina 1993–2003. Keskityn erityisesti lehdistä löytyviin haastatteluihin, joita olen tarkastellut lähiluvun keinoin. Tutkielmassani hyödynnetään kahta keskeistä käsitettä. Näistä ensimmäinen, hegemoninen maskuliinisuus, on R. W. Connellin 1980-luvulla Australiassa kehittämä käsite, joka pyrki kuvaamaan niitä toiminnan tapoja, jotka mahdollistivat miesten vahvemman yh-teiskunnallisen aseman ja naisten alistumisen jatkumon. Toinen paljon hyödyntämäni käsite on hy-permaskuliinisuus, joka esiintyy esimerkiksi ruotsalaistutkija Daniel Alsarven useissa jääkiekon ja maskuliinisuuden suhdetta käsittelevissä artikkeleissa. Hypermaskuliinisuudella tarkoitetaan maskuliinisuuden ilmentymää, jossa on läsnä useita eri kulloinkin vallalla olevan hegemonisen maskuliinisuuskuvan piirteitä. Jääkiekon kontekstissa tällä tarkoitetaan esimerkiksi aggressiivisuutta, kovuutta, sisua ja voitontahtoa. Tutkielmassani havaitsin Jääkiekkolehden rakentavan jääkiekon maskuliinisuudesta kuvaa, joka korosti perinteisimpiä maskuliinisuuden osa-alueita. Kuitenkin jääkiekkoilevan miehen rooliin sisäistettiin 1990-luvun aikana myös perheellisen miehen ja välittävän vanhemman rooli. Aggressiivisuutta pidettiin kyvykkään pelaajan ominaisuutena, eikä sääntöjen ulkopuolelle menevää väkivaltaisuuttakaan juuri tarkasteltu kriittisesti. Väkivaltaisuutta alettiin korostaa lehdessä enemmän 2000-luvulta eteenpäin. Miesten kiekko dominoi lehden palstatilaa, eikä lajin media-arvo tuntunut vaihtelevan kansainvälisen urheilumenestyksen mukaan. Naisjääkiekkoilijoiden suhteen Jääkiekkolehden raportointi muuttui neutraalimman urheilujournalismin suuntaan 2000-luvulla, mutta samalla naisten pelaaman kiekon saama palstatila väheni. Naisten kiekon huomioimisen määrä Jääkiekkolehdessä on suoraan yhteydessä erityisesti edustusjoukkueen saavuttamaan kansainväliseen menestykseen. Kiekkoilevien naisten lisäksi lehdessä oli paljon juttuja muista jääkiekon parissa tavalla tai toisella mukana olevista naisista. Heitä lehti kuvasi pääsääntöisesti miesten tukitoimijoina, joiden rooli oli hoitaa lasten kasvatusta ja kodin askareita.