Fonologisen häiriön ja puheen sujuvuuden yhteys 5-vuotiailla lapsilla
Nurmi, Karoliina (2024-04-26)
Fonologisen häiriön ja puheen sujuvuuden yhteys 5-vuotiailla lapsilla
(26.04.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024050325243
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024050325243
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, eroaako puheen sujuvuus lapsilla, joilla on fonologinen häiriö, verrattuna lapsiin, joilla ei ole fonologista häiriötä. Tämän tutkielman hypoteesina oli, että fonologinen häiriö lisää puheen sujumattomuutta 5-vuotiailla lapsilla. Tulokset aiemmista änkytyksen ja fonologisten taitojen yhteyttä tutkivista tutkimuksista ovat olleet osittain ristiriitaisia. Osassa tutkimuksista on kuitenkin löydetty yhteys fonologisten taitojen ja änkytyksen välillä, mikä antaa aihetta mahdollisen yhteyden tarkemmalle tarkastelulle. Hypoteesi saa tukea myös änkytystä selittämään kehitetyistä teorioista, joiden mukaan änkytys eli puheen sujuvuuden häiriö on seurausta monen eri tekijän yhteisvaikutuksesta (Conture & Walden, 2012; Smith & Weber, 2017), joihin kuuluvat myös kielelliset tekijät, kuten fonologiset taidot. Puheen sujuvuuden ja fonologisen häiriön yhteydestä on tehty tutkimusta hyvin niukasti, eikä aikaisemmin ole tietääkseni otettu huomioon puheen sujuvuutta jatkuvana muuttujana.
Aineisto tutkielmaan saatiin FinnBrain-kohorttitutkimuksesta (Karlsson ym., 2018). Aineisto koostui yhteensä 325 tutkittavasta, joiden puheen sujuvuutta ja fonologisia taitoja arvioitiin puheen ja kielen osatutkimuksissa viiden vuoden ikäpisteessä. Puheen sujuvuuden arvioon tarvittava puhenäyte saatiin tutkijan ja lapsen välisestä leikkihetkestä. Saatu puhenäyte litteroitiin, jonka jälkeen siitä analysoitiin puheen sujumattomuuksien määrä. Nämä sujumattomuudet jaettiin änkytyksen kaltaisiin sujumattomuuksiin ja muihin sujumattomuuksiin. Lasten fonologisia taitoja arvioitiin Fonologiatestillä (Kunnari, Savinainen-Makkonen & Saaristo-Helin, 2012), jonka perusteella lapsilla joko todettiin fonologinen häiriö tai ei todettu fonologista häiriötä.
Ryhmien välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa viiden vuoden iässä. Fonologisella häiriöllä ei siis näyttänyt olevan yhteyttä lasten puheen sujuvuuteen. Saadut tulokset viittaavat siihen, että fonologinen häiriö ei olisi merkittävä riskitekijä puheen sujumattomuudelle. Tarvitaan kuitenkin lisää tutkimusta esimerkiksi siitä, voisiko fonologinen häiriö yhdessä jonkin toisen kielellisen häiriön kanssa lisätä puheen sujumattomuutta.
Aineisto tutkielmaan saatiin FinnBrain-kohorttitutkimuksesta (Karlsson ym., 2018). Aineisto koostui yhteensä 325 tutkittavasta, joiden puheen sujuvuutta ja fonologisia taitoja arvioitiin puheen ja kielen osatutkimuksissa viiden vuoden ikäpisteessä. Puheen sujuvuuden arvioon tarvittava puhenäyte saatiin tutkijan ja lapsen välisestä leikkihetkestä. Saatu puhenäyte litteroitiin, jonka jälkeen siitä analysoitiin puheen sujumattomuuksien määrä. Nämä sujumattomuudet jaettiin änkytyksen kaltaisiin sujumattomuuksiin ja muihin sujumattomuuksiin. Lasten fonologisia taitoja arvioitiin Fonologiatestillä (Kunnari, Savinainen-Makkonen & Saaristo-Helin, 2012), jonka perusteella lapsilla joko todettiin fonologinen häiriö tai ei todettu fonologista häiriötä.
Ryhmien välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa viiden vuoden iässä. Fonologisella häiriöllä ei siis näyttänyt olevan yhteyttä lasten puheen sujuvuuteen. Saadut tulokset viittaavat siihen, että fonologinen häiriö ei olisi merkittävä riskitekijä puheen sujumattomuudelle. Tarvitaan kuitenkin lisää tutkimusta esimerkiksi siitä, voisiko fonologinen häiriö yhdessä jonkin toisen kielellisen häiriön kanssa lisätä puheen sujumattomuutta.