Koulutetun hierojan ammattinimikkeen muutos : Mixed method tutkimus hierojan ammattinimikkeen arvostuksesta

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkastelun kohteena koulutetun hierojan ammattinimikkeen arvostus. Tutkimuksen kohteena olivat ammatissa toimivien koulutettujen hierojien kokemuksia ja ajatuksia ammattinsa arvostuksesta. Tutkimuksessa käytettiin sekä laadullista että määrällistä tutkimusmenetelmää. Tutkimuksessa laadullisena menetelmänä on käytetty fenomenografiaa, jossa tutkimuksen kohteina ovat ihmisten käsitykset erilaisille ilmiöille. Näillä käsityksillä ja ajatusprosesseilla voidaan luoda tutkimuksen kohteesta erilaisia merkityksiä. Näin käytettynä fenomenografialla ei vain pelkästään saada tuloksia, vaan tuloksia voidaan käyttää kehittämisen apuvälineenä. Tutkimus pyrkii vastaamaan kysymykseen, ”Vastaako koulutetun hierojan ammattinimike nykyisen koulutuksen mukaista ammattiosaamista?” Tähän liittyen pyrittiin selvittämään hierojan ammatin arvostukseen vaikuttavat tekijät. Laadullinen tutkimus toteutettiin puolistrukturoidulla haastattelulla. Haastattelut suoritettiin yksilöhaastatteluina, joihin osallistui yhdeksän eri vuosina valmistunutta koulutettua hierojaa. Saadulle haastatteluaineistolle tehtiin fenomenografinen analyysiprosessi, johon kuuluu kolme tärkeää vaihetta; aineiston luokittelu, analysointi ja tulkinta. Määrälliseen tutkimukseen käytettiin kyselylomaketta, joka lähetettiin koulutetuille hierojille 31 oppilaitoksen kautta sekä koulutettujen hierojien liiton facebook ryhmien jäsenille. Kyselylomakkeilla saatu aineisto analysoitiin käyttäen spss-ohjelmistoa. Tutkimuksesta saatujen tulosten mukaan tutkimukseen osallistujat arvostavat omaa ammattiosaamista ja kokevat pystyvänsä tarjoamaan potilaille monipuolista hoitoa. Kuitenkin heillä on näkemys, että muut terveydenhuollon ammattilaiset eivät täysin ole tietoisia koulutetun hierojan monipuolisesta ammattiosaamisesta. Vaikka hieronnan koulutus on viime vuosikymmenien aikana kehittynyt merkittävästi, tutkimustulosten mukaan havaittiin myös kehittämistarpeita niin koulutukselle kuin tutkintoon kuuluvaan näyttötutkintoon. Tutkimukseen osallistujat toivat esiin näyttötutkintojen vaatimustason erot eri oppilaitosten välillä. Tutkimustuloksissa on otettava huomioon lomakekyselyn vastaajien vähyys, mikä voi tehdä esimerkiksi osuuksia koskevat arviot harhaisiksi.

This study examines the value of the professional title of trained massage therapist. The study focused on the experiences and thoughts of trained masseurs in the profession about the prestige of their pro- fession. Both qualitative and quantitative research methods were used. The qualitative method used in the study was phenomenography, which focuses on people's perceptions of different phenomena. These perceptions and thought processes can be used to create different meanings for the object of study. Phenomenography, when used in this way, not only produces results, but can also be used as a tool for development. The study seeks to answer the question: does the professional title of trained masseur correspond to the professional competences of the current training? In this context, the aim was to identify the factors influencing the appreciation of the profession of massage therapist. The qualitative research was con- ducted through semi-structured interviews. The interviews were conducted as individual interviews with nine trained masseurs who graduated in different years. The interview data obtained was sub- jected to a phenomenographic analysis process involving three main stages; data classification, analy- sis and interpretation. A questionnaire was used for the quantitative survey, which was sent to trained masseurs through 31 educational institutions and to members of the Facebook groups of the Association of Trained Mas- sage Therapists. The data obtained from the questionnaires were analysed using the spss software. Ac- cording to the results of the survey, the participants in the survey value their own professional skills and feel that they are able to provide a wide range of care to their patients. However, they have the perception that other health professionals are not fully aware of the wide range of professional skills of a trained massage therapist. Although massage education has developed significantly over the last decades, the survey results also identified a need for further development of both the training and the qualification examination. Par- ticipants in the study highlighted differences in the level of requirements for the examinations between different educational institutions. The results of the survey must take into account the small number of respondents to the questionnaire, which may bias estimates of, for example, proportions.