Luokanopettajaopiskelijoiden opettajaidentiteetti motivaation, minäkuvan, minäpystyvyyden ja tehtäväkäsityksen näkökulmasta
Hietamaa, Essi (2024-04-30)
Luokanopettajaopiskelijoiden opettajaidentiteetti motivaation, minäkuvan, minäpystyvyyden ja tehtäväkäsityksen näkökulmasta
Hietamaa, Essi
(30.04.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024051029038
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024051029038
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisena luokanopettajaopiskelijoiden opettajaidentiteetti näyttäytyy ja voidaanko luokanopettajaopiskelijoiden keskuudesta löytää toisistaan eroavia opettajaidentiteettiprofiileja. Lisäksi haluttiin selvittää, onko käytännön kokemuksella yhteyttä opettajaidentiteettiin tai tiettyyn opettajaidentiteettiprofiiliin kuulumiseen. Yhden avoimen kysymyksen perusteella analysoitiin, kokevatko osallistujat opettajaidentiteetin muuttuneen opintojen aikana. Tutkimuksen teoreettisena taustana käytettiin TIMS-mittaria (Techer Identity Measurement Scale), joka on alun perin Alankomaissa kehitetty mittari opettajien opettajaidentiteetin mittaamiseksi. TIMS-mittarin mukaisesti tässä tutkimuksessa opettajaopiskelijoiden opettajaidentiteetin katsotaan sisältävän neljä osa-aluetta, joita ovat motivaatio, minäkuva, minäpystyvyys ja tehtäväkäsitys. Tutkimus on pääosin määrällinen poikittaistutkimus, ja sen kyselylomake on lähetetty sähköisenä Webropol-kyselynä. Yhtä avointa kysymystä analysoitiin laadullisin menetelmin. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat kaikki tutkimushetkellä Turun yliopistossa luokanopettajiksi opiskelevat.
Tutkimuksessa selvisi, että luokanopettajaopiskelijat kokevat omaavansa keskimäärin melko korkean ammatillisen identiteetin. Opettajaidentiteetin neljästä osa-alueesta motivaatio ja minäkuva olivat vahvimmat osa-alueet osallistujilla. Käytännön opetuskokemusta omaavilla opiskelijoilla oli erityisen vahva motivaatio ja minäkuva. Vastauksista pystyttiin erottelemaan kolme erilaista opettajaidentiteettiprofiilia. Hieman yli puolet kuuluivat vahvan opettajaidentiteetin omaavien ryhmään, joilla on vahva opettajaidentiteetti kaikkien neljän osa-alueen näkökulmasta. Toiseksi isoimmaksi ryhmäksi muodostui keskiverron opettajaidentiteetin omaavat, joilla on korkea motivaatio ja minäkuva, mutta heikompi minäpystyvyys ja tehtäväkäsitys kuin kahdella muulla ryhmällä. Pienimmäksi ryhmäksi muodostui heikon opettajaidentiteetin omaavat, joilla on huomattavasti heikompi motivaatio ja hieman heikompi minäkuva kuin muilla. Aiemmalla työkokemuksella todettiin olevan merkitystä tiettyyn ryhmään kuulumiseen. Aiempaa opetuskokemusta omaavista yli puolella oli vahva opettajaidentiteetti, ja vain pienellä osalla heikko opettajaidentiteetti. Ei-kokeneista suurin osa omasi keskiverron opettajaidentiteetin ja noin neljäsosalla oli heikko opettajaidentiteetti.
Suurin osa osallistujista koki, että opettajaidentiteetti on muuttunut opintojen aikana. Osallistujat kuvasivat identiteetin muuttumista varmuuden kasvamisena ja osa epävarmuuden lisääntymisenä. Lisäksi osallistujat kokivat oman opettajuuden muuttuneen ja kehittyneen opintojen aikana. Vastauksissa tuotiin esiin opintojen, opettajan sijaisuuksien ja opetusharjoitteluiden merkitys opettajaidentiteetin kehittymisessä. Luokanopettajaopiskelijoiden ammatillisen identiteetin tutkiminen ja sen kehittymisen tukeminen jo opintojen aikana on tärkeää. Opettajaidentiteetin tukeminen voi parhaassa tapauksessa vähentää opintojen keskeyttämistä ja uupumista opinnoissa sekä lisätä innostusta ammattia kohtaan ja parantaa oppimistuloksia.
Tutkimuksessa selvisi, että luokanopettajaopiskelijat kokevat omaavansa keskimäärin melko korkean ammatillisen identiteetin. Opettajaidentiteetin neljästä osa-alueesta motivaatio ja minäkuva olivat vahvimmat osa-alueet osallistujilla. Käytännön opetuskokemusta omaavilla opiskelijoilla oli erityisen vahva motivaatio ja minäkuva. Vastauksista pystyttiin erottelemaan kolme erilaista opettajaidentiteettiprofiilia. Hieman yli puolet kuuluivat vahvan opettajaidentiteetin omaavien ryhmään, joilla on vahva opettajaidentiteetti kaikkien neljän osa-alueen näkökulmasta. Toiseksi isoimmaksi ryhmäksi muodostui keskiverron opettajaidentiteetin omaavat, joilla on korkea motivaatio ja minäkuva, mutta heikompi minäpystyvyys ja tehtäväkäsitys kuin kahdella muulla ryhmällä. Pienimmäksi ryhmäksi muodostui heikon opettajaidentiteetin omaavat, joilla on huomattavasti heikompi motivaatio ja hieman heikompi minäkuva kuin muilla. Aiemmalla työkokemuksella todettiin olevan merkitystä tiettyyn ryhmään kuulumiseen. Aiempaa opetuskokemusta omaavista yli puolella oli vahva opettajaidentiteetti, ja vain pienellä osalla heikko opettajaidentiteetti. Ei-kokeneista suurin osa omasi keskiverron opettajaidentiteetin ja noin neljäsosalla oli heikko opettajaidentiteetti.
Suurin osa osallistujista koki, että opettajaidentiteetti on muuttunut opintojen aikana. Osallistujat kuvasivat identiteetin muuttumista varmuuden kasvamisena ja osa epävarmuuden lisääntymisenä. Lisäksi osallistujat kokivat oman opettajuuden muuttuneen ja kehittyneen opintojen aikana. Vastauksissa tuotiin esiin opintojen, opettajan sijaisuuksien ja opetusharjoitteluiden merkitys opettajaidentiteetin kehittymisessä. Luokanopettajaopiskelijoiden ammatillisen identiteetin tutkiminen ja sen kehittymisen tukeminen jo opintojen aikana on tärkeää. Opettajaidentiteetin tukeminen voi parhaassa tapauksessa vähentää opintojen keskeyttämistä ja uupumista opinnoissa sekä lisätä innostusta ammattia kohtaan ja parantaa oppimistuloksia.