Kansjerfin kartanon puutarhainventointiprosessi ja historiallisen maiseman tutkimuksia : Mitä on jäljellä 1900-luvun puutarhan loistosta ja kuinka se vuonna 2023 löydettiin
Karjula, Heli (2024-05-05)
Kansjerfin kartanon puutarhainventointiprosessi ja historiallisen maiseman tutkimuksia : Mitä on jäljellä 1900-luvun puutarhan loistosta ja kuinka se vuonna 2023 löydettiin
Karjula, Heli
(05.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052940657
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052940657
Tiivistelmä
PORTTI HISTORIALLISEN PUUTARHAN TUTKIMISEEN
Tämä pro gradu artikkeli on luonteeltaan empiirinen tutkimus ja kohteena on Ranja Hautamäen vuonna 2000 laatiman Portti puutarhaan -teoksen ohjeet puutarhainventointiin. Teoksen inventointiohjeita on sovellettu käytäntöön tehtäessä yleisinventointia Kansjerfin kartanon puutarhassa Bromarvissa Raaseporissa vuonna 2023. Inventointiraportti toimii tämän pro gradu -artikkelin soveltavana osuutena.
Pro gradu -artikkelissani tutkimuksen keskiössä on tarkastella puutarhan yleisinventoinnissa tarvittavia nykyaikaisia tutkimusmenetelmiä ja niiden kehittymistä 2000-luvun alusta vuoteen 2024 mennessä. Pohdinnan alla on, mikä on oleellista puutarhan yleisinventoinnissa ja kuinka se on mahdollista suorittaa ilman maaston tarkempaa mittausta ja kaivamista. Tutkimuksen lopputuloksena saadaan selville, miten Portti puutarhaan -teosta eli historiallisten puutarhojen inventointiopasta vuodelta 2000 tulisi päivittää, jotta se olisi käyttökelpoinen vuonna 2024. Artikkelissani käydään läpi teoksessa käytetyt tekniikat ja niiden kehitystä sekä mitä uutta on tullut vuoden 2000 jälkeen. Ja lisäksi vastataan kysymykseen, onko historiallisten ympäristöjen ja puutarhojen tutkimuksessa sellaisia haasteita, joita uusista tekniikoista huolimatta ei voida ratkaista?
Kansjerfin kartanon puutarhainventointia tehtäessä siihen on kuulunut kartanon arkistojen tutkimista, tiedon etsimistä avoimista lähteistä sekä puutarhan pintapuolinen tutkiminen ja valokuvaus. Portti puutarhaan -teoksen inventointiohjeita on sovellettu inventointiraporttia laadittaessa ja kirjan menetelmiä kokeiltu tutkimuksen yhteydessä. Lisäksi mukaan on pyritty ottamaan menetelmiä, joista teoksessa ei ole mainintaa. Esimerkkinä drone, jonka kuvien ja kuvaustekniikan soveltuvuutta kohteessa testattiin inventoinnin aikana.
Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että teosta tulisi päivittää, sillä puutarhainventoinnissa hyödynnettävät menetelmät ovat kehittyneet 24 vuodessa. Tekniikan kehityksen myötä ison harppauksen ovat kokeneet valokuvaus, maaston laserkeilaus, drone-kuvausvälineistö, avoimet karttapalvelut, tallennusmuodot sekä mahdollisuudet jakaa ja säilyttää tiedostoja pilvipalveluissa. Kaikki nämä vaikuttavat mahdollisuuksiin toteuttaa inventointeja.
Vaikka kaikki kehittyy, vanhat valokuvat ja valokuvaaminen eivät ole menettäneet merkitystään tärkeänä osana maisemantutkimusta. Valokuvat nousivat Kansjerfin kartanon puutarhainventoinnissa keskiöön. Niiden merkitys oli tärkeä, jotta tutkimuksissa saatiin sisältöä ja tuloksia.
Portti puutarhaan -teoksen päivityksen yhteydessä sen tulisi viedä luotettavalle pilvipalvelimelle, jossa sitä voisi pitää ajan tasalla, päivittää ja ottaa käyttöön tarvittaessa. Internetistä avoimesta aineistosta löytyvä ja muokattava versio inventointikaavakkeesta lisäisi sen saavutettavuutta ja käytettävyyttä.
Tämä pro gradu artikkeli on luonteeltaan empiirinen tutkimus ja kohteena on Ranja Hautamäen vuonna 2000 laatiman Portti puutarhaan -teoksen ohjeet puutarhainventointiin. Teoksen inventointiohjeita on sovellettu käytäntöön tehtäessä yleisinventointia Kansjerfin kartanon puutarhassa Bromarvissa Raaseporissa vuonna 2023. Inventointiraportti toimii tämän pro gradu -artikkelin soveltavana osuutena.
Pro gradu -artikkelissani tutkimuksen keskiössä on tarkastella puutarhan yleisinventoinnissa tarvittavia nykyaikaisia tutkimusmenetelmiä ja niiden kehittymistä 2000-luvun alusta vuoteen 2024 mennessä. Pohdinnan alla on, mikä on oleellista puutarhan yleisinventoinnissa ja kuinka se on mahdollista suorittaa ilman maaston tarkempaa mittausta ja kaivamista. Tutkimuksen lopputuloksena saadaan selville, miten Portti puutarhaan -teosta eli historiallisten puutarhojen inventointiopasta vuodelta 2000 tulisi päivittää, jotta se olisi käyttökelpoinen vuonna 2024. Artikkelissani käydään läpi teoksessa käytetyt tekniikat ja niiden kehitystä sekä mitä uutta on tullut vuoden 2000 jälkeen. Ja lisäksi vastataan kysymykseen, onko historiallisten ympäristöjen ja puutarhojen tutkimuksessa sellaisia haasteita, joita uusista tekniikoista huolimatta ei voida ratkaista?
Kansjerfin kartanon puutarhainventointia tehtäessä siihen on kuulunut kartanon arkistojen tutkimista, tiedon etsimistä avoimista lähteistä sekä puutarhan pintapuolinen tutkiminen ja valokuvaus. Portti puutarhaan -teoksen inventointiohjeita on sovellettu inventointiraporttia laadittaessa ja kirjan menetelmiä kokeiltu tutkimuksen yhteydessä. Lisäksi mukaan on pyritty ottamaan menetelmiä, joista teoksessa ei ole mainintaa. Esimerkkinä drone, jonka kuvien ja kuvaustekniikan soveltuvuutta kohteessa testattiin inventoinnin aikana.
Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että teosta tulisi päivittää, sillä puutarhainventoinnissa hyödynnettävät menetelmät ovat kehittyneet 24 vuodessa. Tekniikan kehityksen myötä ison harppauksen ovat kokeneet valokuvaus, maaston laserkeilaus, drone-kuvausvälineistö, avoimet karttapalvelut, tallennusmuodot sekä mahdollisuudet jakaa ja säilyttää tiedostoja pilvipalveluissa. Kaikki nämä vaikuttavat mahdollisuuksiin toteuttaa inventointeja.
Vaikka kaikki kehittyy, vanhat valokuvat ja valokuvaaminen eivät ole menettäneet merkitystään tärkeänä osana maisemantutkimusta. Valokuvat nousivat Kansjerfin kartanon puutarhainventoinnissa keskiöön. Niiden merkitys oli tärkeä, jotta tutkimuksissa saatiin sisältöä ja tuloksia.
Portti puutarhaan -teoksen päivityksen yhteydessä sen tulisi viedä luotettavalle pilvipalvelimelle, jossa sitä voisi pitää ajan tasalla, päivittää ja ottaa käyttöön tarvittaessa. Internetistä avoimesta aineistosta löytyvä ja muokattava versio inventointikaavakkeesta lisäisi sen saavutettavuutta ja käytettävyyttä.