Luokanopettajaopiskelijoiden koettu minäpystyvyys kielitietoisen opetuksen toteuttamisessa
Kangasniemi, Jenna (2024-04-30)
Luokanopettajaopiskelijoiden koettu minäpystyvyys kielitietoisen opetuksen toteuttamisessa
(30.04.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024051029051
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024051029051
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitettiin luokanopettajaopiskelijoiden käsityksiä kielitietoisesta opettamisesta, monikielisyydestä ja heidän opintojensa valmistavuudesta kielitietoisen opetuksen toteuttamiseen. Tämän lisäksi oltiin kiinnostuneita heidän kokemastaan minäpystyvyydestä kielitietoisen opetuksen toteuttamisen saralla. Suomi monikielistyy ja -kulttuuristuu yhä enemmän, mikä lisää tarvetta kielitietoiselle opetukselle. Kielitietoinen opetus ei kuitenkaan ole suunnattu vain S2-oppilaille, vaan jokainen kouluyhteisön jäsen nähdään monikielisenä ja kielitietoinen opetus koskee siis jokaista opettajaa.
Aineisto kerättiin määrällisesti kyselylomakkeen avulla ja siihen vastasi 77 toisen ja korkeamman vuosikurssin opiskelijaa Turun yliopiston luokanopettajan tutkinto-ohjelmasta. Kyselylomake koostui käsityksiä selvittävistä avoimista kysymyksistä ja minäpystyvyysmittarista, joka oli rakennettu CRTSE-mittarin pohjalta. Aineistoa analysoitiin laadullisesti luokittelemalla, sekä määrällisesti SPSS-tilasto-ohjelmalla muun muassa Kruskal-Wallis testin avulla.
Luokanopettajaopiskelijoiden käsitykset kielitietoisesta opetuksesta ja monikielisyydestä eivät olleet täysin linjassa perusopetuksen opetussuunnitelman kanssa, sillä tutkittavien vastauksissa ei korostettu oppiaineiden omia erilaisia kieliä ja vain suomea osaavien oppilaiden monikielisyyttä. Vastaajista vain 37,8 % uskoo opintojensa valmistavan häntä riittävästi kohtaamaan monikielisiä oppilaita. Opinnoissa hyödyllisimmäksi koetaan opetusharjoittelut monikielisessä Turun Normaalikoulussa. Tutkittavien minäpystyvyyden keskiarvo oli keskitasoista. Vuosikurssien välillä keskiarvoissa oli tilastollisesti merkitsevää eroa niin, että minäpystyvyys kasvoi ensimmäiseltä vuosikurssilta 6. tai ylemmälle mentäessä kuitenkin niin, että 5. vuosikurssin kohdalla oli pieni pudotus.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää opettajankoulutuksen kehittämisessä, sillä vielä koulutuksen ei koeta valmistavan kielitietoisen opetuksen toteuttamiseen riittävästi. Koulutuksessa tulisi korostaa käytännön harjoitteita ja panostaa laadukkaaseen opetusharjoitteluun. Turun Normaalikoulun monikielisyys on rikkaus ja yliopiston kannattaa pitää siitä kiinni.
Aineisto kerättiin määrällisesti kyselylomakkeen avulla ja siihen vastasi 77 toisen ja korkeamman vuosikurssin opiskelijaa Turun yliopiston luokanopettajan tutkinto-ohjelmasta. Kyselylomake koostui käsityksiä selvittävistä avoimista kysymyksistä ja minäpystyvyysmittarista, joka oli rakennettu CRTSE-mittarin pohjalta. Aineistoa analysoitiin laadullisesti luokittelemalla, sekä määrällisesti SPSS-tilasto-ohjelmalla muun muassa Kruskal-Wallis testin avulla.
Luokanopettajaopiskelijoiden käsitykset kielitietoisesta opetuksesta ja monikielisyydestä eivät olleet täysin linjassa perusopetuksen opetussuunnitelman kanssa, sillä tutkittavien vastauksissa ei korostettu oppiaineiden omia erilaisia kieliä ja vain suomea osaavien oppilaiden monikielisyyttä. Vastaajista vain 37,8 % uskoo opintojensa valmistavan häntä riittävästi kohtaamaan monikielisiä oppilaita. Opinnoissa hyödyllisimmäksi koetaan opetusharjoittelut monikielisessä Turun Normaalikoulussa. Tutkittavien minäpystyvyyden keskiarvo oli keskitasoista. Vuosikurssien välillä keskiarvoissa oli tilastollisesti merkitsevää eroa niin, että minäpystyvyys kasvoi ensimmäiseltä vuosikurssilta 6. tai ylemmälle mentäessä kuitenkin niin, että 5. vuosikurssin kohdalla oli pieni pudotus.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää opettajankoulutuksen kehittämisessä, sillä vielä koulutuksen ei koeta valmistavan kielitietoisen opetuksen toteuttamiseen riittävästi. Koulutuksessa tulisi korostaa käytännön harjoitteita ja panostaa laadukkaaseen opetusharjoitteluun. Turun Normaalikoulun monikielisyys on rikkaus ja yliopiston kannattaa pitää siitä kiinni.