Koetut valmiudet liikunnan opettamiseen luokanopettajien ja luokanopettajaopiskelijoiden näkökulmasta
Karonen, Minna-Maria; Poikolainen, Riku (2024-05-02)
Koetut valmiudet liikunnan opettamiseen luokanopettajien ja luokanopettajaopiskelijoiden näkökulmasta
(02.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052940416
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052940416
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisina luokanopettajaopiskelijat ja jo valmistuneet luokanopettajat kokevat omat valmiutensa liikunnan oppiaineen opettamiseen. Tutkimus toteutettiin Survey-tutkimuksen muodossa. Liikunnan opettamisen koettuja valmiuksia tarkasteltiin soveltamalla moniulotteisen opettajan osaamisen prosessimallia (MAP-malli) (Metsäpelto ym. 2022). Liikunnan opettamisen valmiudet jaettiin kyseisen mallin mukaisesti viiteen osaamisalueeseen; opetuksen ja oppimisen tietoperustaan, kognitiivisiin taitoihin, sosiaalisiin taitoihin, persoonallisiin orientaatioihin ja ammatilliseen hyvinvointiin.
MAP-mallia ei ole ennen sovellettu liikunnan opettamisen valmiuksia tutkittaessa. Tutkimuksesta saatiin tietoa siitä, mistä liikunnan opettamisen valmiudet muodostuvat ja mistä näitä valmiuksia saadaan. Tutkimus ottaa huomioon sekä yliopiston tarjoamat luokanopettajakoulutuksen opinnot että työkokemuksen vaikutuksen kyseisiin valmiuksiin.
Tutkimusjoukko (n = 157) muodostui Turun yliopiston luokanopettajaopiskelijoista sekä valmistuneista ja työelämässä olevista luokanopettajista. Koettuja liikunnan opettamisen valmiuksia mitattiin määrällisesti kyselylomakkeen avulla. Kyselylomake sisälsi MAP-mallin osaamisalueiden mukaisesti jaettuja väittämiä, joihin vastattiin seitsenportaisen Likert-asteikon avulla. Kyselylomakkeesta saatu data analysoitiin määrällisesti Mann-Whitneyn U-testien, Kruskal-Wallisin testien sekä Tukeyn post hoc –testien avulla. Analysointivaiheessa otettiin huomioon mahdollinen työkokemuksen määrä luokanopettajana vuosina sekä suoritetut liikunnan sivuaineopinnot.
Saatujen tulosten mukaan valmiudet liikunnan oppiaineen opettamiseen koettiin sekä luokanopettajaopiskelijoiden että valmistuneiden luokanopettajien näkökulmasta vahvoiksi. Suoritetuilla liikunnan opinnoilla ja työkokemuksella oli yhteyttä koettuihin valmiuksiin. Liikunnan sivuaineopintoja vähintään 25 opintopistettä suorittaneet kokivat omat valmiutensa liikunnan oppiaineen opettamiseen vahvemmiksi verrattuna henkilöihin, jotka olivat suorittaneet vain kaikille pakollisen monialaisiin opintoihin kuuluvan liikunnan kurssin laajimpana liikuntaa käsittelevänä opintokokonaisuutenaan. Työkokemusta luokanopettajana tarkasteltiin jakamalla osallistujat kolmeen ryhmään kertyneen työkokemuksen perusteella: alle vuoden työskennelleet, 1–10 vuotta työskennelleet ja 11–40 vuotta työskennelleet. Henkilöt, joilla oli työkokemusta 11–40 vuoden ajalta kokivat omat valmiutensa liikunnan oppiaineen opettamiseen muita ryhmiä korkeammaksi kaikilla mitatuilla osa-alueilla.
MAP-mallia ei ole ennen sovellettu liikunnan opettamisen valmiuksia tutkittaessa. Tutkimuksesta saatiin tietoa siitä, mistä liikunnan opettamisen valmiudet muodostuvat ja mistä näitä valmiuksia saadaan. Tutkimus ottaa huomioon sekä yliopiston tarjoamat luokanopettajakoulutuksen opinnot että työkokemuksen vaikutuksen kyseisiin valmiuksiin.
Tutkimusjoukko (n = 157) muodostui Turun yliopiston luokanopettajaopiskelijoista sekä valmistuneista ja työelämässä olevista luokanopettajista. Koettuja liikunnan opettamisen valmiuksia mitattiin määrällisesti kyselylomakkeen avulla. Kyselylomake sisälsi MAP-mallin osaamisalueiden mukaisesti jaettuja väittämiä, joihin vastattiin seitsenportaisen Likert-asteikon avulla. Kyselylomakkeesta saatu data analysoitiin määrällisesti Mann-Whitneyn U-testien, Kruskal-Wallisin testien sekä Tukeyn post hoc –testien avulla. Analysointivaiheessa otettiin huomioon mahdollinen työkokemuksen määrä luokanopettajana vuosina sekä suoritetut liikunnan sivuaineopinnot.
Saatujen tulosten mukaan valmiudet liikunnan oppiaineen opettamiseen koettiin sekä luokanopettajaopiskelijoiden että valmistuneiden luokanopettajien näkökulmasta vahvoiksi. Suoritetuilla liikunnan opinnoilla ja työkokemuksella oli yhteyttä koettuihin valmiuksiin. Liikunnan sivuaineopintoja vähintään 25 opintopistettä suorittaneet kokivat omat valmiutensa liikunnan oppiaineen opettamiseen vahvemmiksi verrattuna henkilöihin, jotka olivat suorittaneet vain kaikille pakollisen monialaisiin opintoihin kuuluvan liikunnan kurssin laajimpana liikuntaa käsittelevänä opintokokonaisuutenaan. Työkokemusta luokanopettajana tarkasteltiin jakamalla osallistujat kolmeen ryhmään kertyneen työkokemuksen perusteella: alle vuoden työskennelleet, 1–10 vuotta työskennelleet ja 11–40 vuotta työskennelleet. Henkilöt, joilla oli työkokemusta 11–40 vuoden ajalta kokivat omat valmiutensa liikunnan oppiaineen opettamiseen muita ryhmiä korkeammaksi kaikilla mitatuilla osa-alueilla.