Hakijakokemuksen heijastuminen työnantajamielikuvaan : Tapaustutkimus rekrytointiprosessista julkisella sektorilla
Suoknuuti, Inna (2024-04-30)
Hakijakokemuksen heijastuminen työnantajamielikuvaan : Tapaustutkimus rekrytointiprosessista julkisella sektorilla
(30.04.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060342726
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060342726
Tiivistelmä
Työnhakijat käyvät läpi lukuisia rekrytointeja työnhaussa, joista vain osa johtaa työllistymiseen, mutta kaikki johtavat hakijakokemuksen muodostumiseen. Hakijakokemusta on tutkittu runsaasti aikaisemmassa kirjallisuudessa, mutta kokonaisvaltainen ymmärrys hakijakokemuksen muodostumisesta sekä sen heijastumisesta työnantajamielikuvaan on jättänyt kirjallisuuteen tutkimusaukon. Rekrytointiprosessi ja siinä muodostuvat kokemukset vaikuttavat siihen, miten työnhakija käyttäytyy organisaatiota kohtaan, mitä hän organisaatiosta ajattelee ja millaisena työnantajana hän organisaation näkee. Työnhakijan kokemusten ajatteleminen on myös organisaation etujen mukaista – onhan henkilöstö organisaation tärkeimpiä voimavaroja.
Tämän tutkielman tarkoitus oli tutkia, miten rekrytointiprosessin keskeisissä vaiheissa – työpaikkailmoituksessa, kohtaamisessa sekä jälkihoidossa – muodostuva hakijakokemus vaikuttaa työnantajamielikuvan muodostumiseen. Tutkielman tarkoitusta tarkasteltiin kolmen osaongelman avulla:
1. Mistä työnantajamielikuva muodostuu?
2. Miten hakijakokemus rakentuu rekrytointiprosessissa?
3. Millainen vaikutus hakijakokemuksella on työnantajamielikuvaan?
Tutkimuksen tarkoitusta lähestyttiin laadullisella tapaustutkimuksella julkisella sektorilla. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla keskittyen rekrytointiprosessin keskeisissä vaiheissa työnhakijoille muodostuviin kokemuksiin.
Hakijakokemuksen tunnistettiin olevan yksilöllinen kokemus, jonka muodostumisen taustalla vaikuttavat työnhakijan aikaisemmat kokemukset ja käsitykset, joiden perusteella odotukset rekrytointiprosessille muodostuvat. Rekrytoinnissa kaikilla vaiheilla on oma roolinsa hakijakokemuksen muodostumisessa. Kuitenkin hakijakokemus muodostuu voimakkaimmin informaatioltaan runsaissa vaiheissa, kuten työhaastattelussa. Työpaikkailmoituksen rooli puolestaan on oleellinen mielenkiinnon herättäjänä, minkä lisäksi valintailmoituksen potentiaali hakijakokemuksen viimeistelijänä on merkittävä. Kussakin vaiheessa esiintyy elementtejä, joita hakija arvioi. Tutkimuksen tuloksissa korostuivat sosiaalisessa kontekstissa esiintyvät elementit, jotka näkyivät esimerkiksi rekrytointiviestinnän runsautena sekä hakijan huomiointina läpi prosessin.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että hakijakokemus sekä työnantajamielikuva muodostuvat rekrytointiprosessissa rinnakkain. Hakijakokemuksen laatu siten ohjaa työnantajamielikuvan rakentumista tai muokkaantumista. Hakijakokemus ei kuitenkaan heijastu kokonaisuudessaan työnantajamielikuvaan, sillä yksittäiset poikkeavat kokemukset prosessissa eivät välttämättä vaikuta mielikuvan laatuun. Hakijakokemuksen heijastuminen näkyy työnantajamielikuvan muodostumisessa suurpiirteisesti. Työnantajamielikuvan muutoksen suunta määräytyy rekrytointiprosessin ensimmäisissä kosketuspisteissä, minkä jälkeen mielikuva vahvistuu tai säilyy ennallaan. Se, missä määrin työnantajamielikuva rakentuu rekrytointiprosessin perusteella, on kuitenkin yksilöllistä. Siihen vaikuttaa paitsi hakijan tausta, myös odotukset, kokemusten laatu sekä kosketuspinnan laajuus rekrytointiprosessissa.
Tämän tutkielman tarkoitus oli tutkia, miten rekrytointiprosessin keskeisissä vaiheissa – työpaikkailmoituksessa, kohtaamisessa sekä jälkihoidossa – muodostuva hakijakokemus vaikuttaa työnantajamielikuvan muodostumiseen. Tutkielman tarkoitusta tarkasteltiin kolmen osaongelman avulla:
1. Mistä työnantajamielikuva muodostuu?
2. Miten hakijakokemus rakentuu rekrytointiprosessissa?
3. Millainen vaikutus hakijakokemuksella on työnantajamielikuvaan?
Tutkimuksen tarkoitusta lähestyttiin laadullisella tapaustutkimuksella julkisella sektorilla. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla keskittyen rekrytointiprosessin keskeisissä vaiheissa työnhakijoille muodostuviin kokemuksiin.
Hakijakokemuksen tunnistettiin olevan yksilöllinen kokemus, jonka muodostumisen taustalla vaikuttavat työnhakijan aikaisemmat kokemukset ja käsitykset, joiden perusteella odotukset rekrytointiprosessille muodostuvat. Rekrytoinnissa kaikilla vaiheilla on oma roolinsa hakijakokemuksen muodostumisessa. Kuitenkin hakijakokemus muodostuu voimakkaimmin informaatioltaan runsaissa vaiheissa, kuten työhaastattelussa. Työpaikkailmoituksen rooli puolestaan on oleellinen mielenkiinnon herättäjänä, minkä lisäksi valintailmoituksen potentiaali hakijakokemuksen viimeistelijänä on merkittävä. Kussakin vaiheessa esiintyy elementtejä, joita hakija arvioi. Tutkimuksen tuloksissa korostuivat sosiaalisessa kontekstissa esiintyvät elementit, jotka näkyivät esimerkiksi rekrytointiviestinnän runsautena sekä hakijan huomiointina läpi prosessin.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että hakijakokemus sekä työnantajamielikuva muodostuvat rekrytointiprosessissa rinnakkain. Hakijakokemuksen laatu siten ohjaa työnantajamielikuvan rakentumista tai muokkaantumista. Hakijakokemus ei kuitenkaan heijastu kokonaisuudessaan työnantajamielikuvaan, sillä yksittäiset poikkeavat kokemukset prosessissa eivät välttämättä vaikuta mielikuvan laatuun. Hakijakokemuksen heijastuminen näkyy työnantajamielikuvan muodostumisessa suurpiirteisesti. Työnantajamielikuvan muutoksen suunta määräytyy rekrytointiprosessin ensimmäisissä kosketuspisteissä, minkä jälkeen mielikuva vahvistuu tai säilyy ennallaan. Se, missä määrin työnantajamielikuva rakentuu rekrytointiprosessin perusteella, on kuitenkin yksilöllistä. Siihen vaikuttaa paitsi hakijan tausta, myös odotukset, kokemusten laatu sekä kosketuspinnan laajuus rekrytointiprosessissa.