”Eniten vituttaa spandex urpot” : Vuonna 2020 Tampereella alkanut verkkokeskustelu polkupyöräilystä
Lahdenniemi, Veli-Matti (2024-04-22)
”Eniten vituttaa spandex urpot” : Vuonna 2020 Tampereella alkanut verkkokeskustelu polkupyöräilystä
(22.04.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024050325618
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024050325618
Tiivistelmä
Tutkin tässä laadullisessa pro gradu -tutkimuksessa tamperelaisen polkupyöräilijän aikaansaamia verkkokeskusteluja. Polkupyöräilijä latasi vuonna 2020 silloiseen Twitter-palveluun, nykyiseen X:ään, kuvaamiaan videoita Tampereen kaupungin liikenteen ongelmakohdista polkupyöräilijän näkökulmasta.
Videot saivat aikaan paljon verkossa tapahtuvaa keskustelua, minkä vuoksi myös monet suomalaiset mediat tekivät aiheesta verkkoartikkeleita, joiden myötä keskustelu laajeni uusille verkkokeskustelualustoille. Tarkastelin verkkokeskusteluja Redditissä, Facebookissa ja Ilta-Sanomien artikkelin kommentointiosiossa. Kyseiset keskustelut olivat sävyltään polarisoituneita. Niissä määrittelemäni liikenteenkäyttäjäryhmät solvasivat toisiaan. Tarkastelin keskustelijoita ja keskusteluja tutkija Elina Vaahensalon määrittelemän toiseuttavan verkkokeskusteluteorian avulla. Toiseuttavassa verkkokeskustelussa käyttäjät pyrkivät määrittämään itsensä ja toiset joko "meihin" tai "heihin".
Määrittelemäni ryhmät, jotka osallistuivat keskusteluun, olivat autoilijat, polkupyöräilijät ja kävelijät. Autoilijat ryhmänä toiseuttivat polkupyöräilijöitä ja pyöräilyvideoita kuvannutta pyöräilijää. Polkupyöräilijät puolestaan toiseuttivat autoilijoita, toisia polkupyöräilijöitä, pyöräilyvideoita kuvannutta pyöräilijää ja kävelijöitä. Kävelijät taas toiseuttivat autoilijoita, polkupyöräilijöitä ja pyöräilyvideoita kuvannutta pyöräilijää.
Verkkokeskusteluissa ilmeni monenlaisia toiseuttamisen muotoja. Näitä olivat esimerkiksi huumoriin perustuva toiseuttaminen, joka näkyi ivallisina kommentteina, sekä miesnäkökulman ensisijaisuuteen perustuva toiseuttaminen, jossa polkupyöräilijöitä leimattiin alempiarvoisiksi miehiksi eli "spandex-pelleiksi".
Victim blaming -käsitteeseen perustuvassa toiseuttamisessa syytettiin polkupyöräilijöitä mahdollisista kolaritilanteista autoilijoiden kanssa, vaikka polkupyöräilijät olisivat noudattaneet liikennesääntöjä. Väkivallalla toiseuttamista ilmeni kommenteilla, joissa oikeutettiin polkupyöräilijän tai polkupyöräilijöiden päälle ajamisella. Lisäksi havaitsin arvoihin ja valta-asemaan perustuvaa toiseuttamista.
Polkupyöräily on herättänyt, herättää ja tulee herättämään keskustelua. Pyöräilyyn liittyy edelleen negatiivisia stereotypioita ja asenteita, jotka voivat vaikuttaa siihen, miten polkupyöräilijöitä kohdellaan ja kuinka heidän turvallisuudestaan huolehditaan liikenteessä. Kärjistetysti koetaan, että pyörällä ei ole arvoa, vaikka moni kaupunki pyrkii edistämään pyöräilyä kulkumuotona.
Videot saivat aikaan paljon verkossa tapahtuvaa keskustelua, minkä vuoksi myös monet suomalaiset mediat tekivät aiheesta verkkoartikkeleita, joiden myötä keskustelu laajeni uusille verkkokeskustelualustoille. Tarkastelin verkkokeskusteluja Redditissä, Facebookissa ja Ilta-Sanomien artikkelin kommentointiosiossa. Kyseiset keskustelut olivat sävyltään polarisoituneita. Niissä määrittelemäni liikenteenkäyttäjäryhmät solvasivat toisiaan. Tarkastelin keskustelijoita ja keskusteluja tutkija Elina Vaahensalon määrittelemän toiseuttavan verkkokeskusteluteorian avulla. Toiseuttavassa verkkokeskustelussa käyttäjät pyrkivät määrittämään itsensä ja toiset joko "meihin" tai "heihin".
Määrittelemäni ryhmät, jotka osallistuivat keskusteluun, olivat autoilijat, polkupyöräilijät ja kävelijät. Autoilijat ryhmänä toiseuttivat polkupyöräilijöitä ja pyöräilyvideoita kuvannutta pyöräilijää. Polkupyöräilijät puolestaan toiseuttivat autoilijoita, toisia polkupyöräilijöitä, pyöräilyvideoita kuvannutta pyöräilijää ja kävelijöitä. Kävelijät taas toiseuttivat autoilijoita, polkupyöräilijöitä ja pyöräilyvideoita kuvannutta pyöräilijää.
Verkkokeskusteluissa ilmeni monenlaisia toiseuttamisen muotoja. Näitä olivat esimerkiksi huumoriin perustuva toiseuttaminen, joka näkyi ivallisina kommentteina, sekä miesnäkökulman ensisijaisuuteen perustuva toiseuttaminen, jossa polkupyöräilijöitä leimattiin alempiarvoisiksi miehiksi eli "spandex-pelleiksi".
Victim blaming -käsitteeseen perustuvassa toiseuttamisessa syytettiin polkupyöräilijöitä mahdollisista kolaritilanteista autoilijoiden kanssa, vaikka polkupyöräilijät olisivat noudattaneet liikennesääntöjä. Väkivallalla toiseuttamista ilmeni kommenteilla, joissa oikeutettiin polkupyöräilijän tai polkupyöräilijöiden päälle ajamisella. Lisäksi havaitsin arvoihin ja valta-asemaan perustuvaa toiseuttamista.
Polkupyöräily on herättänyt, herättää ja tulee herättämään keskustelua. Pyöräilyyn liittyy edelleen negatiivisia stereotypioita ja asenteita, jotka voivat vaikuttaa siihen, miten polkupyöräilijöitä kohdellaan ja kuinka heidän turvallisuudestaan huolehditaan liikenteessä. Kärjistetysti koetaan, että pyörällä ei ole arvoa, vaikka moni kaupunki pyrkii edistämään pyöräilyä kulkumuotona.