EU:n kestävyysraportointidirektiivin vaikutus kestävyysvarmennuksiin osallistuvien tilintarkastajien osaamistarpeisiin Suomessa
Kuuri-Riutta, Akseli (2024-05-02)
EU:n kestävyysraportointidirektiivin vaikutus kestävyysvarmennuksiin osallistuvien tilintarkastajien osaamistarpeisiin Suomessa
(02.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024051631718
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024051631718
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee kestävyysvarmennuksiin osallistuvien tilintarkastajien osaamistarpeiden laajentumista EU:n kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) seurauksena. Kestävyysraportointidirektiivin mukaiset raportointivelvoitteet astuivat voimaan 1.1.2024. Tämän seurauksena kestävyysraportoinnista tulee Suomessa asteittain pakollista useille yrityksille lähivuosina. Direktiivin seurauksena myös kestävyysraporttien varmentamisesta tulee pakollista ja Suomessa vastuu varmentamisesta on annettu tilintarkastajille. Päävastuullisena kestävyysraportin varmentajana saa toimia KRT-erikoispätevyyden suorittanut kestävyysraportointitarkastaja. Tilintarkastajien osaamistarpeiden tarkastelun lisäksi tutkielmassa syvennytään keinoihin, joiden avulla tilintarkastajien kestävyysvarmentamiseen liittyvä riittävä
osaaminen pystytään varmistamaan.
Tutkielman teoriaosuudessa syvennyttiin osaamisen käsitteeseen, tilintarkastajien osaamiseen sekä kestävyysraportointiin ja -varmentamiseen. Teoriaosuudessa hyödynnettiin aiempia tutkimuksia ja kirjallisuutta tutkielman teemoihin liittyen. Tutkimuksien ja kirjallisuuden lisäksi EU:n kestävyysraportointidirektiivi ja uudet ESRS-standardit toimivat keskeisenä viitekehyksenä tutkielmassa. Tutkielman empiirinen osuus suoritettiin teemahaastatteluin, joissa haastateltiin
neljää kestävyysvarmennuksista kokemusta omaavaa tilintarkastajaa. CSRD:n mukaisia kestävyysraportteja ei ole vielä julkaistu, minkä vuoksi haastateltavien kestävyysraportointiin liittyvä kokemus liittyy vapaaehtoisten kestävyysraporttien varmentamiseen, kouluttautumiseen sekä KRT-erikoispätevyyden suorittamiseen.
Tutkielman tulokset osoittavat, että kestävyysvarmennuksiin osallistuvien tilintarkastajien osaamistarpeet tulevat laajentumaan. ESRS-standardien ymmärtäminen ja syvempi aiheosaaminen nähtiin merkittävimpinä uusina osaamisen alueina tilintarkastajille. Uusia osaamistarpeita tunnistettiin myös uusien prosessien, työkalujen, järjestelmien ja metodologian omaksumisessa. Tilintarkastajat tarvitsevat myös uusia tapoja tarkastella ja arvioida, onko informaatio olennaisilta osin oikein kestävyysraporttien informaation ollessa suurilta osin ei-rahamääräistä.
Tutkielmassa keskeisiksi keinoiksi tilintarkastajien osaamisen kehittämiselle nousivat kestävyysraportointiin ja -varmentamiseen liittyvän koulutuksen ja käytännön kokemuksen yhdistelmä. Sisäinen koulutus tilintarkastusyhteisöissä nähtiin ensisijaisena tapana kehittää tilintarkastajien osaamista koulutuksen kautta. KRT-erikoispätevyyteen suoritettava koulutuspolku nähtiin tärkeimpänä ulkoisena koulutuksena kestävyysvarmentamiseen liittyen. Muilta osin ulkoiset koulutukset nähtiin täydentävinä koulutuksina. Käytännön työn kautta oppiminen korostui merkittävänä tapana kehittää tilintarkastajien osaamista kestävyysvarmennuksissa ja tässä sekatiimien tärkeys korostuu. Sekatiimeissä tarkastustiimiin kuuluu tilintarkastajien lisäksi ESG-asiantuntijoita, joilla on kattavampi ja syvempi aiheosaaminen varmennusten alkaessa. Tätä osaamista pystytään levittämään organisaatioiden sisällä yhdessä työskentelemällä ja tietoa jakamalla.
osaaminen pystytään varmistamaan.
Tutkielman teoriaosuudessa syvennyttiin osaamisen käsitteeseen, tilintarkastajien osaamiseen sekä kestävyysraportointiin ja -varmentamiseen. Teoriaosuudessa hyödynnettiin aiempia tutkimuksia ja kirjallisuutta tutkielman teemoihin liittyen. Tutkimuksien ja kirjallisuuden lisäksi EU:n kestävyysraportointidirektiivi ja uudet ESRS-standardit toimivat keskeisenä viitekehyksenä tutkielmassa. Tutkielman empiirinen osuus suoritettiin teemahaastatteluin, joissa haastateltiin
neljää kestävyysvarmennuksista kokemusta omaavaa tilintarkastajaa. CSRD:n mukaisia kestävyysraportteja ei ole vielä julkaistu, minkä vuoksi haastateltavien kestävyysraportointiin liittyvä kokemus liittyy vapaaehtoisten kestävyysraporttien varmentamiseen, kouluttautumiseen sekä KRT-erikoispätevyyden suorittamiseen.
Tutkielman tulokset osoittavat, että kestävyysvarmennuksiin osallistuvien tilintarkastajien osaamistarpeet tulevat laajentumaan. ESRS-standardien ymmärtäminen ja syvempi aiheosaaminen nähtiin merkittävimpinä uusina osaamisen alueina tilintarkastajille. Uusia osaamistarpeita tunnistettiin myös uusien prosessien, työkalujen, järjestelmien ja metodologian omaksumisessa. Tilintarkastajat tarvitsevat myös uusia tapoja tarkastella ja arvioida, onko informaatio olennaisilta osin oikein kestävyysraporttien informaation ollessa suurilta osin ei-rahamääräistä.
Tutkielmassa keskeisiksi keinoiksi tilintarkastajien osaamisen kehittämiselle nousivat kestävyysraportointiin ja -varmentamiseen liittyvän koulutuksen ja käytännön kokemuksen yhdistelmä. Sisäinen koulutus tilintarkastusyhteisöissä nähtiin ensisijaisena tapana kehittää tilintarkastajien osaamista koulutuksen kautta. KRT-erikoispätevyyteen suoritettava koulutuspolku nähtiin tärkeimpänä ulkoisena koulutuksena kestävyysvarmentamiseen liittyen. Muilta osin ulkoiset koulutukset nähtiin täydentävinä koulutuksina. Käytännön työn kautta oppiminen korostui merkittävänä tapana kehittää tilintarkastajien osaamista kestävyysvarmennuksissa ja tässä sekatiimien tärkeys korostuu. Sekatiimeissä tarkastustiimiin kuuluu tilintarkastajien lisäksi ESG-asiantuntijoita, joilla on kattavampi ja syvempi aiheosaaminen varmennusten alkaessa. Tätä osaamista pystytään levittämään organisaatioiden sisällä yhdessä työskentelemällä ja tietoa jakamalla.