Vielä viimeinen viilaus : Käytettävyysheuristiikkoja lääkkeiden valmistetietojen kääntämiseen
Montonen, Piia (2024-05-03)
Vielä viimeinen viilaus : Käytettävyysheuristiikkoja lääkkeiden valmistetietojen kääntämiseen
Montonen, Piia
(03.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052940510
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052940510
Tiivistelmä
Lääkkeiden valmistetietotekstien laatimista ja kääntämistä ohjaa tiukka sääntely, jonka tarkoituksena on varmistaa tekstien käytettävyys kohdekäyttäjälleen. Sääntelyn noudattamisen helpottamiseksi Euroopan lääkevirasto EMA tarjoaa mallipohjat ja lukuisia ohjeistuksia tekstien laatimiseen ja kääntämiseen. Siitä huolimatta aiempi tutkimus on osoittanut puutteita erityisesti pakkausselosteiden käännösten käytettävyydessä.
Tässä tutkielmassa perehdyttiin siihen, millaisia käytettävyyteen liittyviä seikkoja EMAn ohjeistuksesta nousee esiin ja miten ne on toteutettu valmistetietoteksteihin. Tavoitteena oli muokata käyttäjäkeskeisen kääntämisen mallissa kehitettyhjä yleisiä kääntämisen käytettävyysheuristiikkoja erityisesti valmistetietojen kääntämiseen sopiviksi.
Aineiston perustana oli EMAn tarjoama valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen rungon ja vakiolauseita antava QRD-mallipohja ja siinä mainitut muut ohjeet, jotka ovat kääntäjällekin oleellista tietoa sisältäviä asiakirjoja. Näitä peilattiin 13 lääkevalmisteen englanninkielisistä valmisteyhteenvedoista ja pakkausselosteista ja näiden suomenkielisistä käännöksistä koostettuun rinnakkaiskorpukseen. Löydösten perusteella muotoiltiin ehdotuksia heuristiikoiksi, joiden avulla kääntäjä tai tarkistaja voi jo työn aikana parantaa käännöksen käytettävyyttä tarkoitetulle loppukäyttäjälle. Samalla tarkasteltiin korpusmenetelmien mahdollisuuksia käytettävyyden tutkimisessa.
EMAn ohjeistuksen kirjaimellinen noudattaminen ei aina edistänyt käännöksen käytettävyyttä. Virallisissa käännöksissä voitiinkin nähdä pieniä keinoja, joilla sitovana pidettyä ohjeistusta voidaan tulkita loppukäyttäjän kannalta käytettävämpään suuntaan. Käyttäjäkeskeisen kääntämisen yleiset heuristiikat ovatkin hyvä lähtökohta myös näissä erikoisalakäännöksissä. Koska EMAn ohjeistukset koskevat usein yksityiskohtia, myös tässä tutkielmassa muodostetut käytettävyysheuristiikat kohdistuvat yksityiskohtien tarkistamiseen.
Pakkausselosteiden kääntämistä on tutkittu paljonkin, mutta valmisteyhteenvetojen käsittely on jäänyt vähemmälle. Korpustutkimuksen menetelmiä hyödyntämällä olisi mahdollista kartoittaa käytettävyyttä kohentavia käännösratkaisuja kääntäjän tueksi ja tutkia näiden kahden tekstilajin välisiä suhteita ja sitä kautta tarkistaa oletuksia käyttäjästä.
Tässä tutkielmassa perehdyttiin siihen, millaisia käytettävyyteen liittyviä seikkoja EMAn ohjeistuksesta nousee esiin ja miten ne on toteutettu valmistetietoteksteihin. Tavoitteena oli muokata käyttäjäkeskeisen kääntämisen mallissa kehitettyhjä yleisiä kääntämisen käytettävyysheuristiikkoja erityisesti valmistetietojen kääntämiseen sopiviksi.
Aineiston perustana oli EMAn tarjoama valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen rungon ja vakiolauseita antava QRD-mallipohja ja siinä mainitut muut ohjeet, jotka ovat kääntäjällekin oleellista tietoa sisältäviä asiakirjoja. Näitä peilattiin 13 lääkevalmisteen englanninkielisistä valmisteyhteenvedoista ja pakkausselosteista ja näiden suomenkielisistä käännöksistä koostettuun rinnakkaiskorpukseen. Löydösten perusteella muotoiltiin ehdotuksia heuristiikoiksi, joiden avulla kääntäjä tai tarkistaja voi jo työn aikana parantaa käännöksen käytettävyyttä tarkoitetulle loppukäyttäjälle. Samalla tarkasteltiin korpusmenetelmien mahdollisuuksia käytettävyyden tutkimisessa.
EMAn ohjeistuksen kirjaimellinen noudattaminen ei aina edistänyt käännöksen käytettävyyttä. Virallisissa käännöksissä voitiinkin nähdä pieniä keinoja, joilla sitovana pidettyä ohjeistusta voidaan tulkita loppukäyttäjän kannalta käytettävämpään suuntaan. Käyttäjäkeskeisen kääntämisen yleiset heuristiikat ovatkin hyvä lähtökohta myös näissä erikoisalakäännöksissä. Koska EMAn ohjeistukset koskevat usein yksityiskohtia, myös tässä tutkielmassa muodostetut käytettävyysheuristiikat kohdistuvat yksityiskohtien tarkistamiseen.
Pakkausselosteiden kääntämistä on tutkittu paljonkin, mutta valmisteyhteenvetojen käsittely on jäänyt vähemmälle. Korpustutkimuksen menetelmiä hyödyntämällä olisi mahdollista kartoittaa käytettävyyttä kohentavia käännösratkaisuja kääntäjän tueksi ja tutkia näiden kahden tekstilajin välisiä suhteita ja sitä kautta tarkistaa oletuksia käyttäjästä.