Opettajien kokemuksia luokkien työrauhasta sekä sen rakentamisesta koko kouluyhteisön voimin
Kymäläinen, Minna (2024-05-03)
Opettajien kokemuksia luokkien työrauhasta sekä sen rakentamisesta koko kouluyhteisön voimin
(03.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052940773
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052940773
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa kartoitettiin koulujen työrauhaa ja sitä, millaisia luokka- ja koulukohtaisia menetelmiä kouluissa on käytössä sekä millaisia vaikutuksia käytössä olevilla menetelmillä on luokkien työrauhaan. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat alakoulun opettajat (N=106). Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena.
Työrauha määriteltiin Levinin ja Nolanin (2010) mukaan viiteen eri osa-alueeseen, joita olivat opetukseen keskittyminen, henkinen turvallisuus, fyysinen turvallisuus, häiriökäyttäytyminen ja oppimisympäristöstä huolehtiminen. Työrauhaa tutkittiin näiden osa-alueiden mukaan. Opettajat arvioivat työrauhan pääosin hyväksi, mutta vastaajien kesken havaittiin suuria eroja. Tutkimustulos mukailee aiempaa tutkimusta koulujen työrauhasta (Holopainen, Järvinen, Kuusela & Packalen 2009).
Aiemman tutkimustiedon mukaan vaikuttavia menetelmiä luokkatasoisessa työrauhan rakentamisessa ovat yhteiset käyttäytymisodotukset, selkeät säännöt ja käyttäytymismallit, suuri ennakoitavuus, täsmällinen positiivinen palaute, oikein mitoitettu tehtävien vaikeustaso, oppilaiden mahdollisuudet vaikuttaa oppituntien sisältöön, oppilaita osallistavat opetusmetodit, luokkahuoneen istumajärjestys, selkeät ja lyhyet ohjeet sekä tehtävien järjestäminen niin, että haastavimpien tehtävien ympärillä on rutiinitehtäviä. (Kern & Clemens 2007.) Tässä tutkimuksessa todettiin, että opettajilla oli luokkatasolla varsin hyvin ja monipuolisesti käytössään eri menetelmiä. Kuitenkin niissä luokissa, joissa työrauha arvioitiin paremmaksi, korostuivat menetelmien selkeys, ennakoitavuus ja johdonmukaisuus.
Suomessa on määritelty yhteisöllisen opiskeluhuollon yhdeksi tehtäväksi työrauhan tukeminen ja yhteisten, osallisuutta tukevien toimintatapojen rakentaminen kouluun (THL 2023). Aiempaa tutkimustietoa opiskeluhuollon toimivuudesta on vähän ja sen mukaan opiskeluhuollon suunnittelussa ja toteuttamisessa on paljon eroja koulujen kesken. Työrauhaa opiskeluhuollossa on käsitelty vaihtelevasti. Aiemman tutkimustiedon (Närhi, Kiiski, Savolainen 2017) mukaan koko koulua koskevilla toimilla voidaan parantaa niin koulujen työrauhaa kuin koko koulun hyvinvointia. Koko koulua koskevat toimet työrauhan rakentamisessa perustuvat samoille periaatteille kuin luokkatason toimet. Tässä tutkimuksessa todettiin, että koulun yhteiset toimintatavat ja niiden systemaattisuus edesauttavat sekä luokkien työrauhaa että opettajien kokemusta oppilaan tuen riittävyydestä. Kuitenkin tämän tutkimuksen mukaan kouluissa oli suuria eroja niin toimintakulttuurin kuin koulun yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttamisessa. Näiden tulosten perusteella koko koulun yhteistä toimintakulttuuria ja koulun opiskeluhuoltotyötä tulisi kehittää yhtenäisemmäksi.
Työrauha määriteltiin Levinin ja Nolanin (2010) mukaan viiteen eri osa-alueeseen, joita olivat opetukseen keskittyminen, henkinen turvallisuus, fyysinen turvallisuus, häiriökäyttäytyminen ja oppimisympäristöstä huolehtiminen. Työrauhaa tutkittiin näiden osa-alueiden mukaan. Opettajat arvioivat työrauhan pääosin hyväksi, mutta vastaajien kesken havaittiin suuria eroja. Tutkimustulos mukailee aiempaa tutkimusta koulujen työrauhasta (Holopainen, Järvinen, Kuusela & Packalen 2009).
Aiemman tutkimustiedon mukaan vaikuttavia menetelmiä luokkatasoisessa työrauhan rakentamisessa ovat yhteiset käyttäytymisodotukset, selkeät säännöt ja käyttäytymismallit, suuri ennakoitavuus, täsmällinen positiivinen palaute, oikein mitoitettu tehtävien vaikeustaso, oppilaiden mahdollisuudet vaikuttaa oppituntien sisältöön, oppilaita osallistavat opetusmetodit, luokkahuoneen istumajärjestys, selkeät ja lyhyet ohjeet sekä tehtävien järjestäminen niin, että haastavimpien tehtävien ympärillä on rutiinitehtäviä. (Kern & Clemens 2007.) Tässä tutkimuksessa todettiin, että opettajilla oli luokkatasolla varsin hyvin ja monipuolisesti käytössään eri menetelmiä. Kuitenkin niissä luokissa, joissa työrauha arvioitiin paremmaksi, korostuivat menetelmien selkeys, ennakoitavuus ja johdonmukaisuus.
Suomessa on määritelty yhteisöllisen opiskeluhuollon yhdeksi tehtäväksi työrauhan tukeminen ja yhteisten, osallisuutta tukevien toimintatapojen rakentaminen kouluun (THL 2023). Aiempaa tutkimustietoa opiskeluhuollon toimivuudesta on vähän ja sen mukaan opiskeluhuollon suunnittelussa ja toteuttamisessa on paljon eroja koulujen kesken. Työrauhaa opiskeluhuollossa on käsitelty vaihtelevasti. Aiemman tutkimustiedon (Närhi, Kiiski, Savolainen 2017) mukaan koko koulua koskevilla toimilla voidaan parantaa niin koulujen työrauhaa kuin koko koulun hyvinvointia. Koko koulua koskevat toimet työrauhan rakentamisessa perustuvat samoille periaatteille kuin luokkatason toimet. Tässä tutkimuksessa todettiin, että koulun yhteiset toimintatavat ja niiden systemaattisuus edesauttavat sekä luokkien työrauhaa että opettajien kokemusta oppilaan tuen riittävyydestä. Kuitenkin tämän tutkimuksen mukaan kouluissa oli suuria eroja niin toimintakulttuurin kuin koulun yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttamisessa. Näiden tulosten perusteella koko koulun yhteistä toimintakulttuuria ja koulun opiskeluhuoltotyötä tulisi kehittää yhtenäisemmäksi.