Onko paluuta entiseen? : Luokanopettajaopiskelijoiden näkemyksiä etäopetuksesta ja sen tulevaisuudesta
Romppainen, Vilma; Isoniemi, Oona (2024-05-07)
Onko paluuta entiseen? : Luokanopettajaopiskelijoiden näkemyksiä etäopetuksesta ja sen tulevaisuudesta
Romppainen, Vilma
Isoniemi, Oona
(07.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024051631572
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024051631572
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa selvitetään Rauman opettajankoulutuslaitoksella opiskelevien luokanopettajaopiskelijoiden mielipiteitä ja kokemuksia koskien etäopetusta. Tutkimuksessa olemme kiinnostuneita opiskelijoiden näkemyksistä liittyen etäopetuksen ja lähiopetuksen välisiin siirtymiin sekä etäopetuksen hyviin ja huonoihin puoliin. Lisäksi kartoitamme opiskelijoiden tulevaisuuden toiveita eri opetusmenetelmien hyödyntämisen suhteen.
Tämä tutkielma perustuu aikaisemmista tutkimuksista muodostuvaan teoreettiseen viitekehykseen. Tutkimuksen keskiössä ovat opiskelijoiden kokemukset. Nämä kokemukset koostuvat näkemyksistä liittyen opetusmenetelmiin, niiden positiivisiin ja negatiivisiin puoliin sekä opetusmenetelmien välisiin siirtymiin.
Tutkimuksessa käytössä on laadullinen lähestymistapa. Tutkimusaineisto perustuu avoimia kysymyksiä sisältäneeseen sähköiseen kyselylomakkeeseen, joka lähetettiin kaikille Rauman opettajankoulutuslaitoksella opiskeleville luokanopettajaopiskelijoille. Kyselylomake sisälsi 10 kysymystä, joista yhdeksän oli tarkoitettu aineiston keräämiseen ja yksi varmistamaan, että vastaajat täyttävät vaaditut kriteerit. Kyselyyn vastaamisen ehtona oli opintojen aloittaminen ennen koronakevättä 2020. Kyselyyn vastasi seitsemän opiskelijaa, joista jokaisen vastaukset otettiin mukaan tutkimukseen. Vastauksia analysoitiin sisällönanalyysin periaatteita noudattaen.
Kaikki vastaajat löysivät etäopetuksesta sekä positiivisia että negatiivisia puolia. Etenkin riippumattomuus ajasta ja paikasta, opiskelun joustavuus sekä ajan ja rahan säästyminen koettiin etäopetuksen parhaiksi puoliksi. Negatiivisimpina puolina esiin nousivat vuorovaikutuksen puute, yksinäisyys sekä erilaiset tietotekniset haasteet ja teknologian käyttöön liittyvät ongelmat. Vastauksista on havaittavissa, että opiskelijoiden suhtautuminen etäopetukseen on muuttunut ajan kuluessa positiivisempaan suuntaan. Äkillinen siirtyminen etäopetukseen keväällä 2020 aiheutti valtaosassa vastaajista kauhunsekaisia tunteita, mutta tilanteen tasoituttua ja käytäntöjen vakiinnuttua etäopetuksen tarjoamat mahdollisuudet nähtiin selkeämpinä. Aineistonkeruuhetkellä valtaosa vastaajista ei kokenut siirtymää kokoaikaiseen lähiopetukseen tarpeelliseksi.
Suurin osa vastaajista toivoo etäopetusta hyödynnettävän yliopisto-opinnoissa tulevaisuudessa. Vastaajat korostivat opetusmenetelmien tarkoituksenmukaisuutta. Pienryhmäopetus, joka vaatii konkreettista tekemistä, koetaan edelleen tarpeelliseksi järjestää lähiopetuksena. Luento-opetus toimii vastaajien näkemyksen mukaan parhaiten etä- ja hybridiopetuksena.
Tämä tutkielma perustuu aikaisemmista tutkimuksista muodostuvaan teoreettiseen viitekehykseen. Tutkimuksen keskiössä ovat opiskelijoiden kokemukset. Nämä kokemukset koostuvat näkemyksistä liittyen opetusmenetelmiin, niiden positiivisiin ja negatiivisiin puoliin sekä opetusmenetelmien välisiin siirtymiin.
Tutkimuksessa käytössä on laadullinen lähestymistapa. Tutkimusaineisto perustuu avoimia kysymyksiä sisältäneeseen sähköiseen kyselylomakkeeseen, joka lähetettiin kaikille Rauman opettajankoulutuslaitoksella opiskeleville luokanopettajaopiskelijoille. Kyselylomake sisälsi 10 kysymystä, joista yhdeksän oli tarkoitettu aineiston keräämiseen ja yksi varmistamaan, että vastaajat täyttävät vaaditut kriteerit. Kyselyyn vastaamisen ehtona oli opintojen aloittaminen ennen koronakevättä 2020. Kyselyyn vastasi seitsemän opiskelijaa, joista jokaisen vastaukset otettiin mukaan tutkimukseen. Vastauksia analysoitiin sisällönanalyysin periaatteita noudattaen.
Kaikki vastaajat löysivät etäopetuksesta sekä positiivisia että negatiivisia puolia. Etenkin riippumattomuus ajasta ja paikasta, opiskelun joustavuus sekä ajan ja rahan säästyminen koettiin etäopetuksen parhaiksi puoliksi. Negatiivisimpina puolina esiin nousivat vuorovaikutuksen puute, yksinäisyys sekä erilaiset tietotekniset haasteet ja teknologian käyttöön liittyvät ongelmat. Vastauksista on havaittavissa, että opiskelijoiden suhtautuminen etäopetukseen on muuttunut ajan kuluessa positiivisempaan suuntaan. Äkillinen siirtyminen etäopetukseen keväällä 2020 aiheutti valtaosassa vastaajista kauhunsekaisia tunteita, mutta tilanteen tasoituttua ja käytäntöjen vakiinnuttua etäopetuksen tarjoamat mahdollisuudet nähtiin selkeämpinä. Aineistonkeruuhetkellä valtaosa vastaajista ei kokenut siirtymää kokoaikaiseen lähiopetukseen tarpeelliseksi.
Suurin osa vastaajista toivoo etäopetusta hyödynnettävän yliopisto-opinnoissa tulevaisuudessa. Vastaajat korostivat opetusmenetelmien tarkoituksenmukaisuutta. Pienryhmäopetus, joka vaatii konkreettista tekemistä, koetaan edelleen tarpeelliseksi järjestää lähiopetuksena. Luento-opetus toimii vastaajien näkemyksen mukaan parhaiten etä- ja hybridiopetuksena.