Heideggerin meditatiivinen ajattelu
Ketola, Sannamaria (2024-05-14)
Heideggerin meditatiivinen ajattelu
Ketola, Sannamaria
(14.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052840149
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052840149
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan Martin Heideggerin meditatiivista ajattelua ja sen mahdollista roolia tämän päivän maailmassa. Heidegger itse käsittelee meditatiivista ajattelua peilaamalla sitä kalkulatiiviseen ajatteluun. Kalkulatiivinen ajattelu edustaa Heideggerille laskennallista, rationaalista sekä myös “laskelmoivaa” ajattelua, joka yhdistyy kiinteästi Heideggerin teknologiakriittisyyteen. Tätä taustaa vasten meditatiivinen ajattelu piirtyy aivan erilaisena, ikään kuin kokonaan uutena mahdollisuutena haastaen perinteisen ajattelun. Meditatiivinen ajattelu mietiskelee, keskittyy siihen mikä on lähellä, lisäksi Heidegger liittää meditatiiviseen ajatteluun myös mystiikan elementin. Keskeistä on näiden ajattelutapojen erilainen suhde olemiseen: kalkulatiivisen ajattelun suhde olemiseen on pakottava, kun taas meditatiivisen ajattelun suhde olemiseen pysyy “passiivisen avoimena” ja rentoutuneena. Heideggeria on kritisoitu siitä, että hän jättää erityisesti meditatiiviseen ajatteluun siirtymää koskevia seikkoja avoimeksi tai ratkaisematta. Toisaalta on esitetty myös, että hän on ollut tietoinen meditatiivista ajattelua koskevista ongelmista ja yrittänyt myös ratkaista näitä. Sekä kritiikki että ratkaisuehdotukset ovat osana tutkielmaa.
Nykyinen tilanne yhteiskunnassa haastaa ajattelun tapoja eri tavoin. Tarkastelun perusteella kalkulatiivinen ajattelu vaikuttaa olevan ikään kuin ajattelun oletusarvo esimerkiksi tieteen, koulutuksen ja yhteiskunnallisen toiminnan alueilla. Tätä taustaa vasten tarkasteltuna meditatiivinen ajattelu voisi tarjota uuden, kenties hedelmällisen vaihtoehdon ajattelulle ja ongelmien ratkaisulle. Meditatiivista ajattelua onkin jo sovellettu esimerkiksi osana kasvatustiedettä. Kuitenkin erilaiset globaalit ja yhteiskunnalliset kriisit vaativat ratketakseen kalkulatiivisen ajattelun ja meditatiivisen ajattelun yhteistyötä.
Nykyinen tilanne yhteiskunnassa haastaa ajattelun tapoja eri tavoin. Tarkastelun perusteella kalkulatiivinen ajattelu vaikuttaa olevan ikään kuin ajattelun oletusarvo esimerkiksi tieteen, koulutuksen ja yhteiskunnallisen toiminnan alueilla. Tätä taustaa vasten tarkasteltuna meditatiivinen ajattelu voisi tarjota uuden, kenties hedelmällisen vaihtoehdon ajattelulle ja ongelmien ratkaisulle. Meditatiivista ajattelua onkin jo sovellettu esimerkiksi osana kasvatustiedettä. Kuitenkin erilaiset globaalit ja yhteiskunnalliset kriisit vaativat ratketakseen kalkulatiivisen ajattelun ja meditatiivisen ajattelun yhteistyötä.