Betonista rakennettu sivistys : Kulttuurirakentaminen esimerkkeinä Satakunnan Museo ja Porin kirjasto-työväenopisto
Kaarnametsä, Helene (2024-05-07)
Betonista rakennettu sivistys : Kulttuurirakentaminen esimerkkeinä Satakunnan Museo ja Porin kirjasto-työväenopisto
(07.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052940739
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052940739
Tiivistelmä
1970-luvun Porissa rakennettiin voimalla sivistystä ja hyvinvointia. Soveltavan pro gradu -tutkielmani artikkeliosuus Betonista rakennettu sivistys käsittelee porilaista kulttuurirakentamista. Esimerkkikohteina toimivat vuonna 1973 valmistunut Satakunnan Museo ja vuonna 1976 valmistunut Porin kirjasto-työväenopisto.
Tutkin rakennetun ympäristön muutosta myös työskennellessäni Porin ruutukaavakeskustan modernin rakennusperinnön inventointihankkeessa vuosina 2017-2019. Opinnäytteeni soveltavana osuutena toimivat tuolloin toteutettu inventointi sekä siitä laadittu raportti Porin ruutukaavakeskusta. Modernin rakennusperinnön inventointi .
1970-luku osoittautui inventoinnin aikana porilaisen kulttuurirakentamisen kultakaudeksi. Kaupungissa toteutettiin kunnianhimoisen rakennusohjelman myötä peräti neljä merkittävää kulttuurilaitoshanketta: Satakunnan Museon uudisrakennus (1971-1973), teatterin peruskorjaus ja laajennus (1971-1974), kirjasto-työväenopiston uudisrakennus (1973-1976) ja pakkahuoneen muutos taidemuseoksi (1977-1981).
Julkinen rakentaminen oli voimissaan, kun hyvinvointivaltiota kehitettiin, teollisuuskaupunki kasvoi ja elintaso nousi. Julkisten rakennusten suunnittelusta vastasivat usein kaupungin talonsuunnittelun arkkitehdit.
Tämä inventointihankkeen tavoin modernia rakennusperintöä käsittelevä artikkeli liittyy tarpeeseen ymmärtää nykyisen kaupunkikuvan syntyyn johtaneita syitä paremmin. Halusin selkeyttää asiayhteyttä ajan ja arkkitehtuurin välillä tutkimalla kahta sangen pitkäaikaista rakennushanketta ja niiden tuloksena syntyneitä rakennuksia tavalla, johon mittavassa inventointihankkeessa ei ollut mahdollisuutta.
Tutkielmani on luonteeltaan aineistolähtöinen laadullinen tutkimus. Artikkelin tutkimusaineistoon ovat kuuluneet inventointihankkeessa kerätyn aineiston lisäksi kaupungin palveluksessa 1970-luvulla työskennelleiden arkkitehtien haastattelut, museon ja kirjasto-työväenopiston rakennuksiin liittyvät arkistoaineistot sekä lehtiartikkelit.
Tutkin rakennetun ympäristön muutosta myös työskennellessäni Porin ruutukaavakeskustan modernin rakennusperinnön inventointihankkeessa vuosina 2017-2019. Opinnäytteeni soveltavana osuutena toimivat tuolloin toteutettu inventointi sekä siitä laadittu raportti Porin ruutukaavakeskusta. Modernin rakennusperinnön inventointi .
1970-luku osoittautui inventoinnin aikana porilaisen kulttuurirakentamisen kultakaudeksi. Kaupungissa toteutettiin kunnianhimoisen rakennusohjelman myötä peräti neljä merkittävää kulttuurilaitoshanketta: Satakunnan Museon uudisrakennus (1971-1973), teatterin peruskorjaus ja laajennus (1971-1974), kirjasto-työväenopiston uudisrakennus (1973-1976) ja pakkahuoneen muutos taidemuseoksi (1977-1981).
Julkinen rakentaminen oli voimissaan, kun hyvinvointivaltiota kehitettiin, teollisuuskaupunki kasvoi ja elintaso nousi. Julkisten rakennusten suunnittelusta vastasivat usein kaupungin talonsuunnittelun arkkitehdit.
Tämä inventointihankkeen tavoin modernia rakennusperintöä käsittelevä artikkeli liittyy tarpeeseen ymmärtää nykyisen kaupunkikuvan syntyyn johtaneita syitä paremmin. Halusin selkeyttää asiayhteyttä ajan ja arkkitehtuurin välillä tutkimalla kahta sangen pitkäaikaista rakennushanketta ja niiden tuloksena syntyneitä rakennuksia tavalla, johon mittavassa inventointihankkeessa ei ollut mahdollisuutta.
Tutkielmani on luonteeltaan aineistolähtöinen laadullinen tutkimus. Artikkelin tutkimusaineistoon ovat kuuluneet inventointihankkeessa kerätyn aineiston lisäksi kaupungin palveluksessa 1970-luvulla työskennelleiden arkkitehtien haastattelut, museon ja kirjasto-työväenopiston rakennuksiin liittyvät arkistoaineistot sekä lehtiartikkelit.