Äidin varhaisen emotionaalisen saatavillaolon yhteys lapsen kielenkehitykseen
Simppala, Mira (2024-05-08)
Äidin varhaisen emotionaalisen saatavillaolon yhteys lapsen kielenkehitykseen
Simppala, Mira
(08.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052940602
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052940602
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, onko äidin varhainen emotionaalinen saatavillaolo yhteydessä lapsen kielellisiin taitoihin viiden vuoden iässä. Aiempien tutkimustulosten perusteella hypoteesi oli, että äidin heikkolaatuinen emotionaalinen saatavillaolo vaikuttaisi negatiivisesti lapsen kielellisiin taitoihin. Hypoteesi pohjautui teoriaan, jonka mukaan vanhemman ja lapsen välinen vuorovaikutus on tärkeä osa lapsen ympäristöä, joka vaikuttaa merkittävästi lapsen kielenkehitykseen. Aiemmat tutkimukset aiheesta ovat löytäneet yhteyden äidin emotionaalisen saatavillaolon ja lapsen varhaisten kielellisten taitojen väliltä, joskin jotkut tutkimukset ovat löytäneet tämän yhteyden vain tietyn riskiryhmän lapsilta, kuten esimerkiksi lapsilta, joilla on kuulovamma.
Tässä tutkielmassa tarkasteltiin äidin emotionaalista saatavillaoloa mitattuna Emotional Availability Scales -menetelmällä lapsen ollessa 8 tai 30 kuukauden ikäinen. Kielellisiä taitoja mitattiin viiden vuoden iässä Reynell III-testillä. Tutkittavat (N = 251) olivat osa Turun yliopiston FinnBrain-kohorttitutkimusta. Analyyseissa tarkasteltiin ensin korrelaatiokertoimia, jonka jälkeen tehtiin lineaarinen regressioanalyysi. Regressiomallissa selitettävänä tekijänä oli lapsen kielellisten taitojen pisteet Reynell- testistä ja selittävänä tekijänä oli äidin saamat pisteet emotionaalisen saatavillaolon mittarista. Taustamuuttujina olivat äidin kuukausitulot, koulutustaso ja lapsen sukupuoli.
Tulosten perusteella äidin varhainen emotionaalinen saatavillaolo ei ollut yhteydessä lapsen myöhempiin kielellisiin taitoihin. Äiti-lapsi-parien emotionaalinen saatavillaolo oli pääosin hyvälaatuista, joten alhaisen emotionaalisen saatavillaolon yhteyttä lapsen kielellisiin taitoihin ei päästy tutkimaan. Jatkotutkimus vanhemman emotionaalisesta saatavillaolosta ja lapsen myöhemmistä kielellistä taidoista on tarpeen.
Tässä tutkielmassa tarkasteltiin äidin emotionaalista saatavillaoloa mitattuna Emotional Availability Scales -menetelmällä lapsen ollessa 8 tai 30 kuukauden ikäinen. Kielellisiä taitoja mitattiin viiden vuoden iässä Reynell III-testillä. Tutkittavat (N = 251) olivat osa Turun yliopiston FinnBrain-kohorttitutkimusta. Analyyseissa tarkasteltiin ensin korrelaatiokertoimia, jonka jälkeen tehtiin lineaarinen regressioanalyysi. Regressiomallissa selitettävänä tekijänä oli lapsen kielellisten taitojen pisteet Reynell- testistä ja selittävänä tekijänä oli äidin saamat pisteet emotionaalisen saatavillaolon mittarista. Taustamuuttujina olivat äidin kuukausitulot, koulutustaso ja lapsen sukupuoli.
Tulosten perusteella äidin varhainen emotionaalinen saatavillaolo ei ollut yhteydessä lapsen myöhempiin kielellisiin taitoihin. Äiti-lapsi-parien emotionaalinen saatavillaolo oli pääosin hyvälaatuista, joten alhaisen emotionaalisen saatavillaolon yhteyttä lapsen kielellisiin taitoihin ei päästy tutkimaan. Jatkotutkimus vanhemman emotionaalisesta saatavillaolosta ja lapsen myöhemmistä kielellistä taidoista on tarpeen.