Suomalaisten asenteet ilmastonmuutosta ja energiamuotoja kohtaan sosiaalisen identiteetin näkökulmasta
Leponiemi, Charlotta (2024-05-12)
Suomalaisten asenteet ilmastonmuutosta ja energiamuotoja kohtaan sosiaalisen identiteetin näkökulmasta
(12.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052737814
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052737814
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten asenteita ilmastokysymyksiin ja eri energiantuotantomuotoihin asennetutkimuksen sosiaalisen identiteetin näkökulmasta. Tutkimus perustui monimuuttujaregressioanalyysiin Euroopan sosiaalitutkimuksen (ESS) asteikkoihin perustuvista kyselyvastauksista vuodelta 2016. Käytän tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä sosiaalista identiteettiä, joka kuvaa sitä, miten ihmiset määrittelevät itsensä suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan. Ympäröivät ryhmät vaikuttavat siihen, miten ihmiset hahmottavat ja reagoivat ympäristöön liittyviin kysymyksiin, kuten ilmastonmuutokseen.
Tulokset osoittivat, että ikään ja koulutukseen perustuva kokemus vaikuttaa todennäköisesti ihmisten suhtautumiseen ilmastokysymyksiin siten, että korkeakoulutetut uskovat todennäköisemmin ilmastonmuutokseen ja vanhemmat ovat todennäköisemmin huolissaan ilmastonmuutoksesta. Ihmiset, jotka uskovat ilmastonmuutokseen, eivät ole todennäköisesti yhtä huolissaan ilmaston lämpenemisestä.
Ydinvoima on poliittisesti eniten mielipiteitä jakava energiamuoto suomalaisten keskuudessa. Vasemmistolaiset suosivat enemmän aurinko- ja tuulienergiaa, kun taas oikeiston keskuudessa havaittiin hajontaa kaikkien energiantuotantomuotojen kohdalla. Korkeakoulutuksella oli tilastollisesti merkitsevä vaikutus kaikkiin ilmasto- ja energia-asenteisiin, kun tulotaso vaikutti pääosin ilmastoasenteisiin.
Tutkimuksen tuloksilla on merkitystä poliittisen päätöksenteon, viestinnän ja koulutuspolitiikan kannalta. Päätöksentekijät voivat suunnata voimavaroja ja kampanjointia tehokkaammin, kun ymmärretään väestöryhmien asenteita ilmastokysymyksiin. Viestinnässä voidaan kehittää kohdennettuja viestintästrategioita eri väestöryhmille, ja koulutuspolitiikassa voidaan lisätä yleistä tietoisuutta ja huolenpitoa ympäristöstä. Tutkimus nostaa esiin tarpeen huomioida eri sosiaaliset identiteetit energiamuotoihin liittyvissä päätöksissä ja strategioissa.
Tulokset osoittivat, että ikään ja koulutukseen perustuva kokemus vaikuttaa todennäköisesti ihmisten suhtautumiseen ilmastokysymyksiin siten, että korkeakoulutetut uskovat todennäköisemmin ilmastonmuutokseen ja vanhemmat ovat todennäköisemmin huolissaan ilmastonmuutoksesta. Ihmiset, jotka uskovat ilmastonmuutokseen, eivät ole todennäköisesti yhtä huolissaan ilmaston lämpenemisestä.
Ydinvoima on poliittisesti eniten mielipiteitä jakava energiamuoto suomalaisten keskuudessa. Vasemmistolaiset suosivat enemmän aurinko- ja tuulienergiaa, kun taas oikeiston keskuudessa havaittiin hajontaa kaikkien energiantuotantomuotojen kohdalla. Korkeakoulutuksella oli tilastollisesti merkitsevä vaikutus kaikkiin ilmasto- ja energia-asenteisiin, kun tulotaso vaikutti pääosin ilmastoasenteisiin.
Tutkimuksen tuloksilla on merkitystä poliittisen päätöksenteon, viestinnän ja koulutuspolitiikan kannalta. Päätöksentekijät voivat suunnata voimavaroja ja kampanjointia tehokkaammin, kun ymmärretään väestöryhmien asenteita ilmastokysymyksiin. Viestinnässä voidaan kehittää kohdennettuja viestintästrategioita eri väestöryhmille, ja koulutuspolitiikassa voidaan lisätä yleistä tietoisuutta ja huolenpitoa ympäristöstä. Tutkimus nostaa esiin tarpeen huomioida eri sosiaaliset identiteetit energiamuotoihin liittyvissä päätöksissä ja strategioissa.