Osakeyhtiön toiminnan tarkoitus : Yhtiöiden haitallisten vaikutusten ja laajempien yhteiskunnallisten kysymysten yhteydessä

Abstract

Tässä tutkimuksessa pyrittiin tarkastelemaan osakeyhtiön toiminnan tarkoitusta sääntelyssä (OYL 1:5) ja keskittymään aiheeseen erityisesti yhtiöiden haitallisten vaikutusten ja laajempien yhteiskunnallisten kysymysten yhteydessä. Tarkastelun kohteena oli ensisijaisesti Suomen näkökulma.

Erityisesti suurten yhtiöiden haitalliset vaikutukset on yhdistetty muun muassa ihmisoikeusloukkauksiin, väitettyihin ympäristövahinkoihin ja laajempiin yhteiskunnallisiin ongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen. Länsimaissa ei ilmeisesti ole yleisesti ottaen tutkittu juurikaan yritystoiminnan muita kuin taloudellisia vaikutuksia. Tutkimuksessa keskityttiin aiemmassa tutkimuksessa havaittujen puutteiden pohjalta yhtiön toiminnan tarkoituksen käsitteen määrittelyyn ja muiden käsitteiden määritelmiin sekä niiden suhteeseen laajempiin kysymyksiin. Lisäksi tältä pohjalta keskityttiin myös esimerkiksi osakeyhtiölain luonteeseen ja tarkoitukseen, muun sääntelyn merkitykseen ja esimerkiksi sääntelyn tavoitteisiin liittyvin kysymyksiin. Lisäksi keskityttiin jossain määrin aiheen laajempaan kontekstiin. Lähtökohtana oli myös, että asiaa käsiteltäisiin kuitenkin erityisesti yhtiöiden haitallisten vaikutusten ja laajempien yhteiskunnallisten kysymysten yhteydessä, johon laajempi keskustelun tarve liittyi. Tämän voimassa olevan sääntelyn näkökulman tarkistamisen todettiin voivan toimia myös pohjana jatkotutkimukselle.

Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen osalta keskityttiin erityisesti oikeustieteen näkökulmasta kauppa- ja yhtiöoikeuteen. Lisäksi aiheen taustan tutkiminen edellytti esimerkiksi tieteidenvälistä lähestymistapaa. Tämä viitekehys perustui tarkemmin kirjallisuuskatsaukseen aiemmasta tutkimuksesta ja aihepiiriä koskeviin yleisiin teorioihin. Lähteiden osalta tutkimuksessa pyrittiin käyttämään asiaankuuluvaa ja ajantasaista tietoa oikeudellisista ja tukevista oikeudellisista informaatiolähteistä. Tutkimusmenetelmät liittyivät enimmäkseen oikeudellisiin näkökohtiin, ja siinä käytettiin lähestymistapoja, kuten oikeudellista tulkintaa ja systematisointia. Lisäksi aiheeseen liittyvän taustan selvittämiseksi käytettiin myös esimerkiksi tieteidenvälistä lähestymistapaa. Lisäksi hyödynnettiin myös jossain määrin omia havaintoja.

Tutkimus tuotti tuloksenaan ennen kaikkea puutteita aiemmassa tutkimuksessa ja näihin liittyvinä johtopäätöksinä mahdollisia korjausehdotuksia voimassa olevaan sääntelyyn nähden. Aiemmassa tutkimuksessa yhtiön toiminnan tarkoituksen käsitettä ei ollut määritelty tarkasti, muissa käsitteissä oli epäselvyyksiä ja nämä olivat myös yhteydessä laajempiin kysymyksiin. Lisäksi tältä pohjalta puutteita näytti olevan myös esimerkiksi osakeyhtiölain luonteeseen ja tarkoitukseen, muun sääntelyn merkitykseen ja esimerkiksi sääntelyn tavoitteisiin liittyen. Lisäksi tuotiin jossain määrin esiin aiempien tutkimusten puutteita esimerkiksi aiheen laajemman kontekstin ja -keskusteluyhteyden osalta. Näihin liittyen esitettiin korjausehdotuksia lähinnä uudelleen määritellyn yritysvastuun käsitteen pohjalta.

Näiden korjausehdotukset todettiin voivan periaatteessa parantaa myös esimerkiksi nykyisen sääntelyn ajantasaisuutta, johdonmukaisuutta ja esimerkiksi tehokkuutta ja ennustettavuutta. Esitetyillä korjausehdotuksilla todettiin voivan olla jopa käytännön merkitystä, kuitenkin vielä esimerkiksi mahdollisen tarkemman lainsäädäntötyön tarkistuksen kautta, koska tutkimuksessa oli kuitenkin lopulta kyse opinnäytetyöstä.