Organisaation työntekijöiden käyttäjäkokemuksen ja teknologian hyväksynnän mittaaminen
Teuhola, Suvi (2024-05-16)
Organisaation työntekijöiden käyttäjäkokemuksen ja teknologian hyväksynnän mittaaminen
Teuhola, Suvi
(16.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052840011
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052840011
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tutustutaan käyttäjäkokemukseen ja teknologian hyväksyntään sekä niiden mittaamiseen kyselytutkimuksen avulla. Lähtökohtana on toimeksiantajaorganisaation tarve selvittää työntekijöidensä tyytyväisyyttä käyttämiinsä järjestelmiin, jotta meneillään olevan järjestelmien uudistusprojektin vaikutusta käyttäjätyytyväisyyteen voitaisiin seurata pidemmän ajan kuluessa. Käyttäjäkokemuksella ja teknologian hyväksynnällä on erittäin suuri vaikutus järjestelmien käyttöön. Organisaatioissa on tärkeää huolehtia siitä, että työntekijät ottavat järjestelmät käyttöön ja että he käyttävät niitä tarkoituksenmukaisesti. Näin järjestelmistä saavutetaan paras hyöty.
Tutkimusmenetelmäksi valikoitui toimeksiantajan tarpeiden myötä kvantitatiivinen kyselytutkimus. Teorian pohjalta laadittiin toimeksiantajan asettamien toiveiden ja rajoitusten puitteissa kyselylomake. Se pohjautui yleisesti käytössä olevaan käyttäjäkokemusta mittaavaan kyselyyn ”User Experience Questionnaire”, ja toisena näkökulmana oli teknologian hyväksynnän UTAUT-malli. Kyselyä täydensi kyselylomakkeen lopussa avoin kysymys, joka antoi vastaajille mahdollisuuden perustella ja täydentää numeerisia vastauksia.
Kyselylomakkeella kerättyjä tuloksia käsiteltiin tilastollisin menetelmin. Saatujen tulosten perusteella voitiin todeta, että nykyiset työkalut eivät käyttäjien mielestä tue heitä tarpeeksi hyvin heidän työtehtävissään. Käyttäjien tyytymättömyys nykyisiin työkaluihin oli myös selvästi havaittavissa saaduista tuloksista. Tulokset olivat kuitenkin odotettuja, sillä kyselyn avulla ilmenneiden haasteiden parantaminen onkin osa toimeksiantajan uudistusprojektin tavoitteita. Tutkimuksen kyselylomakkeen voidaan todeta mittaavan oikeita asioita ja vastaavan hyvin toimeksiantajan tarpeeseen. Toimeksiantaja jatkaa sen hyödyntämistä työkalujen uudistusprojektin edetessä varmistaakseen, että käyttäjätyytyväisyydessä mennään oikeaan suuntaan. In this thesis I explore user experience and user acceptance and how they can be measured by using a survey. The starting point is the client organization’s need to find out the satisfaction of its employees with the systems they use, so that the impact of the ongoing systems renewal project on user satisfaction could be monitored over a longer period of time. User experience and user acceptance have a significant impact on the use of systems. In organizations, it is important to ensure that the employees adopt the systems and use them as intended. Thus, the best benefits are achieved from the systems.
Based on the needs of the client, a quantitative survey was chosen as the research method. Based on the theory, a questionnaire was drawn up within the wishes and limitations set by the client. It was based on the "User Experience Questionnaire" which is a commonly used survey measuring user experience. The second perspective was the UTAUT model of user acceptance. An open-ended question was added to the questionnaire, which gave the respondents an opportunity to justify the numerical answers.
The results collected by the questionnaire were analyzed using statistical methods. Based on the obtained results, it could be concluded that the users do not think that the current system supports them well enough in their work tasks. The users’ dissatisfaction with the current system was also clearly visible in the results. However, the results were expected, as the improvement of the challenges revealed in the survey is one of the goals of the client’s systems renewal project. It can be concluded that the research questionnaire measures the right things and responds well to the client’s needs. The client will continue to use it as the system renewal project progresses to ensure that user satisfaction is moving in the right direction.
Tutkimusmenetelmäksi valikoitui toimeksiantajan tarpeiden myötä kvantitatiivinen kyselytutkimus. Teorian pohjalta laadittiin toimeksiantajan asettamien toiveiden ja rajoitusten puitteissa kyselylomake. Se pohjautui yleisesti käytössä olevaan käyttäjäkokemusta mittaavaan kyselyyn ”User Experience Questionnaire”, ja toisena näkökulmana oli teknologian hyväksynnän UTAUT-malli. Kyselyä täydensi kyselylomakkeen lopussa avoin kysymys, joka antoi vastaajille mahdollisuuden perustella ja täydentää numeerisia vastauksia.
Kyselylomakkeella kerättyjä tuloksia käsiteltiin tilastollisin menetelmin. Saatujen tulosten perusteella voitiin todeta, että nykyiset työkalut eivät käyttäjien mielestä tue heitä tarpeeksi hyvin heidän työtehtävissään. Käyttäjien tyytymättömyys nykyisiin työkaluihin oli myös selvästi havaittavissa saaduista tuloksista. Tulokset olivat kuitenkin odotettuja, sillä kyselyn avulla ilmenneiden haasteiden parantaminen onkin osa toimeksiantajan uudistusprojektin tavoitteita. Tutkimuksen kyselylomakkeen voidaan todeta mittaavan oikeita asioita ja vastaavan hyvin toimeksiantajan tarpeeseen. Toimeksiantaja jatkaa sen hyödyntämistä työkalujen uudistusprojektin edetessä varmistaakseen, että käyttäjätyytyväisyydessä mennään oikeaan suuntaan.
Based on the needs of the client, a quantitative survey was chosen as the research method. Based on the theory, a questionnaire was drawn up within the wishes and limitations set by the client. It was based on the "User Experience Questionnaire" which is a commonly used survey measuring user experience. The second perspective was the UTAUT model of user acceptance. An open-ended question was added to the questionnaire, which gave the respondents an opportunity to justify the numerical answers.
The results collected by the questionnaire were analyzed using statistical methods. Based on the obtained results, it could be concluded that the users do not think that the current system supports them well enough in their work tasks. The users’ dissatisfaction with the current system was also clearly visible in the results. However, the results were expected, as the improvement of the challenges revealed in the survey is one of the goals of the client’s systems renewal project. It can be concluded that the research questionnaire measures the right things and responds well to the client’s needs. The client will continue to use it as the system renewal project progresses to ensure that user satisfaction is moving in the right direction.