Haptinen lukeminen ja kirjan materiaalisuus J.J. Abramsin ja Doug Dorstin romaanissa S.
Ramberg, Jerker (2024-05-05)
Haptinen lukeminen ja kirjan materiaalisuus J.J. Abramsin ja Doug Dorstin romaanissa S.
Ramberg, Jerker
(05.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052941079
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052941079
Tiivistelmä
Tutkielmassani käsitellään elokuvaohjaaja J.J.Abramsin ja amerikkalaisen kirjailijan Doug Dorstin yhteistyössä tehtyä kokeellista romaania S. (2013) ja sen erityisen materiaalisia ja erillisiä kertomuksen osia. S. koostuu sisäkkäisteoksesta nimeltään Ship of Theseus, joka on fiktiivisen V. M. Strakan kirjoittama haaksirikkotarina S-nimisestä päähenkilöstä ja hänen merimatkoistaan. Ship of Theseuksen marginaaleihin ovat Jen, nuori opiskelija ja Eric, yliopisto ”dropout”, kirjoittaneet käsin viestinvaihtoa, jossa he yrittävät ratkaista mysteerisen Strakan henkilöllisyyttä Ship of Theseukseen piilotettujen vihjeiden avulla. Käsin kirjoitettujen viestien lisäksi Jen ja Eric ovat liittäneet kirjastosta varastetun Ship of Theseus-kirjan väleihin erilaisia liitteitä toisilleen.
S. on vahvasti transmediaalinen ja post-postmoderni romaani, joka leikittelee eri kertomustasojen avulla erilaisilla visuaalisilla ja materiaalisilla elementeillä, jossa lukija joutuu nähdä erityistä vaivaa kootakseen tarinan koherentiksi. Erityisesti romaanista erikseen irtonaisina olevat liitteet ja niiden kolmiulotteinen tapa todentaa kertomusta ovat poikkeuksellisia verrattuna muihin samankaltaisiin vertaisteoksiin, kuten Mark. Z. Danielewskin House of Leaves (2000). Esitän, että romaani osallistuu materiaalisilla ja haptisilla ratkaisuillaan kirjalliseen käänteeseen, jossa tilallinen ja kehollinen lukutapa tuo postmodernin jälkeiseen aikaan kaivattua inhimillistä ”autenttisuutta”.
Yhdistelen tutkielmassani erilaisia postmodernin jälkeisen kirjallisuustutkimuksen teorioita, sekä poikkitaiteellista tutkimusta, johtuen romaanin moninaisista eri moodeista. Vaikka tutkielmani vahvasti nojaa juuri siihen, mitkä ovat romaanin erityisluontaiset materiaaliset lukukokemukset pyrin myös tuomaan rinnalle, miten tämä heijastuu itse kertomukseen. Romaanin materiaaliset ratkaisut ovat tapa laajentaa ja tukea kertomuksen sisältöä.
Käsittelen ensin tutkielmassani kirjaesinettä, mistä se koostuu ja miten se muotoutuu verrattuna kertomukseen. Käsittelen myös, miten romaani osallistuu metamodernismin ja uusvilpittömyyden suuntaukseen post-postmodernin kirjallisuuskentän sisällä. Tästä siirryn käsittelemään, miten haptisuus, eli koskettaminen ja materiaalin tarkkailu edistävät romaanin lukemista ja minkälaisia uusia lukemismuotoja tämä tuo esille. Lopuksi esitän, miten lukijan rooli on suhteessa tekstiin, kuinka kehollisesti ja tilallisesti romaani immersioi lukijan tarinamaailmaan. Näytän tutkielmassani, miten S.-romaanin kaltaiset multimodaaliset ja kokeelliset postmodernin jälkeiset kirjat ja niiden materiaalisuus haastavat kirjallisuuskenttää, luoden tilaa uusille kirjallisuuden muodoille.
S. on vahvasti transmediaalinen ja post-postmoderni romaani, joka leikittelee eri kertomustasojen avulla erilaisilla visuaalisilla ja materiaalisilla elementeillä, jossa lukija joutuu nähdä erityistä vaivaa kootakseen tarinan koherentiksi. Erityisesti romaanista erikseen irtonaisina olevat liitteet ja niiden kolmiulotteinen tapa todentaa kertomusta ovat poikkeuksellisia verrattuna muihin samankaltaisiin vertaisteoksiin, kuten Mark. Z. Danielewskin House of Leaves (2000). Esitän, että romaani osallistuu materiaalisilla ja haptisilla ratkaisuillaan kirjalliseen käänteeseen, jossa tilallinen ja kehollinen lukutapa tuo postmodernin jälkeiseen aikaan kaivattua inhimillistä ”autenttisuutta”.
Yhdistelen tutkielmassani erilaisia postmodernin jälkeisen kirjallisuustutkimuksen teorioita, sekä poikkitaiteellista tutkimusta, johtuen romaanin moninaisista eri moodeista. Vaikka tutkielmani vahvasti nojaa juuri siihen, mitkä ovat romaanin erityisluontaiset materiaaliset lukukokemukset pyrin myös tuomaan rinnalle, miten tämä heijastuu itse kertomukseen. Romaanin materiaaliset ratkaisut ovat tapa laajentaa ja tukea kertomuksen sisältöä.
Käsittelen ensin tutkielmassani kirjaesinettä, mistä se koostuu ja miten se muotoutuu verrattuna kertomukseen. Käsittelen myös, miten romaani osallistuu metamodernismin ja uusvilpittömyyden suuntaukseen post-postmodernin kirjallisuuskentän sisällä. Tästä siirryn käsittelemään, miten haptisuus, eli koskettaminen ja materiaalin tarkkailu edistävät romaanin lukemista ja minkälaisia uusia lukemismuotoja tämä tuo esille. Lopuksi esitän, miten lukijan rooli on suhteessa tekstiin, kuinka kehollisesti ja tilallisesti romaani immersioi lukijan tarinamaailmaan. Näytän tutkielmassani, miten S.-romaanin kaltaiset multimodaaliset ja kokeelliset postmodernin jälkeiset kirjat ja niiden materiaalisuus haastavat kirjallisuuskenttää, luoden tilaa uusille kirjallisuuden muodoille.