Viimeaikaisimmat sananlöytämiskuntoutusmenetelmät ja niiden vaikuttavuus aivoverenkiertohäiriön jälkeisessä afasiassa
Ruisniemi, Siiri; Suomela, Emilia (2024-05-21)
Viimeaikaisimmat sananlöytämiskuntoutusmenetelmät ja niiden vaikuttavuus aivoverenkiertohäiriön jälkeisessä afasiassa
(21.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060343307
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060343307
Tiivistelmä
Afasia on aikuisiän kielelliskommunikatiivinen häiriö, johon sairastuu vuosittain 4000–4500
suomalaista aivoverenkiertohäiriön seurauksena. Yksi afasian yleisimmistä ja turhauttavimmista
oireista on sananlöytämisen vaikeus, mutta vaikeuksia voi ilmetä millä tahansa kielen osa-alueella. Sananlöytämisvaikeuksia voidaan kuntouttaa useilla eri menetelmillä, mutta ei ole
olemassa tietoa siitä, mikä menetelmä olisi paras kenellekin. Tässä kandidaatintutkielmassa
tarkastelimme sananlöytämisen kuntoutusmenetelmiä viimeisen viiden vuoden ajalta ja niiden
vaikuttavuutta aivoverenkiertohäiriön jälkeisessä afasiassa. Aiheesta on tehty aikaisempia meta-analyyseja ja katsauksia, mutta uusia tutkimuksia julkaistaan jatkuvasti, minkä vuoksi tuore
katsaus antaa aiheesta ajankohtaisemman kuvan.
Tämä kandidaatintutkielma toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena.
Tietokantahaussa käytettiin seuraavaa kolmea psykologian ja logopedian alalle keskeistä
tietokantaa: PubMed, Linguistics and Language Behavior Abstracts (LLBA) ja APA PsycInfo.
Katsaukseen sisällytettiin vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita vuosilta 2019-2023, joissa
tutkittiin sananlöytämisvaikeuksien behavioraalisia kuntoutusmenetelmiä ja niiden
vaikuttavuutta henkilöillä, joilla oli aivoverenkiertohäiriön jälkeinen afasia. Lopulliseen
katsaukseen valikoitui 18 tutkimusartikkelia.
Katsauksen tulosten perusteella erilaisia semanttisia ja fonologisia piirteitä hyödyntäviä
menetelmiä käytettiin kymmenessä katsaukseen valikoituneessa artikkelissa. Tavanomaisia
nimeämis-, vihje- ja toistamismenetelmiä hyödynnettiin yhdessätoista tutkimuksessa. Perinteisten
kuntoutusmuotojen lisäksi teknologiaa hyödyntäviä tutkimusmenetelmiä, kuten
tablettisovelluksia. Välittömiä kuntoutusvaikutuksia harjoitelluissa sanoissa havaittiin
kuudessatoista tutkimuksessa usean eri menetelmän kohdalla. Kuntoutusvaikutusten
pysyvyydestä oli vain vähän näyttöä ja pitkäaikaisvaikutuksia harjoitelluissa sanoissa
havaittiinkin merkittävästi vähemmän kuin välittömiä vaikutuksia. Yleistymisvaikutuksia oli
tutkittu lähes kaikissa tutkimuksissa, mutta niitä tutkittiin varsin kapea-alaisesti, ottamatta
huomioon erilaisia yleistymisen muotoja. Yleistymisvaikutuksista ja niiden pysyvyydestä saatiin
ristiriitaisia tuloksia.
Katsauksen tulosten perusteella voidaan todeta, että useista erilaisista sananlöytämisvaikeuksien
kuntoutusmenetelmistä on välitöntä hyötyä. Kuntoutusvaikutusten pysyvyydestä ja
yleistymisvaikutuksista ei voida katsauksen perusteella tehdä luotettavia johtopäätöksiä. Nämä
tulokset ovat linjassa aikaisemman tutkimustiedon kanssa. Aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta,
jotta voidaan selvittää pysyvyyteen ja yleistymiseen vaikuttavia tekijöitä tarkemmin.
suomalaista aivoverenkiertohäiriön seurauksena. Yksi afasian yleisimmistä ja turhauttavimmista
oireista on sananlöytämisen vaikeus, mutta vaikeuksia voi ilmetä millä tahansa kielen osa-alueella. Sananlöytämisvaikeuksia voidaan kuntouttaa useilla eri menetelmillä, mutta ei ole
olemassa tietoa siitä, mikä menetelmä olisi paras kenellekin. Tässä kandidaatintutkielmassa
tarkastelimme sananlöytämisen kuntoutusmenetelmiä viimeisen viiden vuoden ajalta ja niiden
vaikuttavuutta aivoverenkiertohäiriön jälkeisessä afasiassa. Aiheesta on tehty aikaisempia meta-analyyseja ja katsauksia, mutta uusia tutkimuksia julkaistaan jatkuvasti, minkä vuoksi tuore
katsaus antaa aiheesta ajankohtaisemman kuvan.
Tämä kandidaatintutkielma toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena.
Tietokantahaussa käytettiin seuraavaa kolmea psykologian ja logopedian alalle keskeistä
tietokantaa: PubMed, Linguistics and Language Behavior Abstracts (LLBA) ja APA PsycInfo.
Katsaukseen sisällytettiin vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita vuosilta 2019-2023, joissa
tutkittiin sananlöytämisvaikeuksien behavioraalisia kuntoutusmenetelmiä ja niiden
vaikuttavuutta henkilöillä, joilla oli aivoverenkiertohäiriön jälkeinen afasia. Lopulliseen
katsaukseen valikoitui 18 tutkimusartikkelia.
Katsauksen tulosten perusteella erilaisia semanttisia ja fonologisia piirteitä hyödyntäviä
menetelmiä käytettiin kymmenessä katsaukseen valikoituneessa artikkelissa. Tavanomaisia
nimeämis-, vihje- ja toistamismenetelmiä hyödynnettiin yhdessätoista tutkimuksessa. Perinteisten
kuntoutusmuotojen lisäksi teknologiaa hyödyntäviä tutkimusmenetelmiä, kuten
tablettisovelluksia. Välittömiä kuntoutusvaikutuksia harjoitelluissa sanoissa havaittiin
kuudessatoista tutkimuksessa usean eri menetelmän kohdalla. Kuntoutusvaikutusten
pysyvyydestä oli vain vähän näyttöä ja pitkäaikaisvaikutuksia harjoitelluissa sanoissa
havaittiinkin merkittävästi vähemmän kuin välittömiä vaikutuksia. Yleistymisvaikutuksia oli
tutkittu lähes kaikissa tutkimuksissa, mutta niitä tutkittiin varsin kapea-alaisesti, ottamatta
huomioon erilaisia yleistymisen muotoja. Yleistymisvaikutuksista ja niiden pysyvyydestä saatiin
ristiriitaisia tuloksia.
Katsauksen tulosten perusteella voidaan todeta, että useista erilaisista sananlöytämisvaikeuksien
kuntoutusmenetelmistä on välitöntä hyötyä. Kuntoutusvaikutusten pysyvyydestä ja
yleistymisvaikutuksista ei voida katsauksen perusteella tehdä luotettavia johtopäätöksiä. Nämä
tulokset ovat linjassa aikaisemman tutkimustiedon kanssa. Aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta,
jotta voidaan selvittää pysyvyyteen ja yleistymiseen vaikuttavia tekijöitä tarkemmin.