Semanttiset sanasujuvuustehtävät aivoverenkiertohäiriön jälkeisen afasian arvioinnissa
Heimolehto, Sofie; Kärhä, Viivi (2024-05-21)
Semanttiset sanasujuvuustehtävät aivoverenkiertohäiriön jälkeisen afasian arvioinnissa
(21.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060343280
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060343280
Tiivistelmä
Tässä systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa oli tavoitteena selvittää, mitä sanakategorioita on käytetty semanttisissa sanasujuvuustehtävissä aivoverenkiertohäiriön (AVH) jälkeisen afasian arvioinnissa ja minkälaista suoriutuminen on ollut semanttisista sanasujuvuustehtävistä henkilöillä, joilla on AVH:n jälkeinen afasia. Semanttisia sanasujuvuustehtäviä käytetään laajasti afasian arvioinnissa, mutta eri sanakategorioiden käytöstä ja ei ole systemaattista kirjallisuuskatsausta. Katsauksesta voidaan saada tietoa, mitä sanakategorioita on käytetty ja voidaan pohtia, onko tarvetta lisätä muiden sanakategorioiden käyttöä.
Tietokantahaussa käytettiin kolmea tietokantaa, jotka PubMed, PsychINFO ja Linguistics and Language Behaviour Abstracts (LLBA). Tietokantahausta saatiin yhteensä 221 artikkelia ja sen ulkopuolelta neljä artikkelia, joista valikoitui lopulliseen katsaukseen sisäänotto- ja poissulkukriteerien perusteella 19 tutkimusartikkelia. Tutkimuksissa oli yhteensä 660 AVH:n jälkeiseen afasiaan sairastunutta henkilöä, joiden ikä, aivokiertohäiriöstä kulunut aika, afasiatyyppi ja afasian vaikeusaste vaihteli.
Kirjallisuuskatsaukseen valikoituneissa artikkeleissa käytettyjä sanakategorioita olivat eläimet, toimintasanat, työkalut, ruokakaupasta löytyvät asiat, hedelmät ja vihannekset, hedelmät, nimet, värit, maat, tunteet, henkilökohtaiset ominaisuudet, tuntemukset ja asiat, jotka tutkittava ajattelee kuumiksi. Eläimiä käytettiin useimmissa tutkimuksissa (17). Neljässä artikkelissa raportoitiin tilastollisen vertailun tulokset afaattisten henkilöiden ja neurotyypillisten verrokkien välillä. Afaattiset henkilöt tuottivat minuutin aikana merkitsevästi vähemmän sanoja kuin verrokit eläinkategoriassa kolmessa tutkimuksessa ja väri-, eläin-, tunne-, henkilökohtaisten tapojen ja tuntemusten kategoriassa yhdessä tutkimuksessa. Eroja ei havaittu yhdessä tutkimuksessa maakategoriassa eikä yhdessä tutkimuksessa vihannes- ja hedelmäkategoriassa. Yhdessä tutkimuksessa vertailtiin afaattisten henkilöiden suoriutumista eläin- ja toimintakategoriassa ja siinä tutkittavat tuottivat tilastollisesti enemmän eläimiä kuin toimintasanoja.
Katsauksen perusteella eläinkategoria on ollut käytetyin sanakategoria semanttisissa sanasujuvuustehtävissä vuosina 1978–2023. Tulevaisuudessa on tarvetta tutkia lisää eri sanakategorioiden käyttöä ja eri taustaisten afaattisten henkilöiden suoriutumista niissä. Näiden tutkimusten perusteella voitaisiin pohtia kliinisen työn näkökulmasta, mitä suoriutuminen eri sanakategorioissa kertoo ja mitkä sanakategoriat antavat mahdollisimman kokonaisvaltaisen kuvan yksilön suoriutumisesta.
Tietokantahaussa käytettiin kolmea tietokantaa, jotka PubMed, PsychINFO ja Linguistics and Language Behaviour Abstracts (LLBA). Tietokantahausta saatiin yhteensä 221 artikkelia ja sen ulkopuolelta neljä artikkelia, joista valikoitui lopulliseen katsaukseen sisäänotto- ja poissulkukriteerien perusteella 19 tutkimusartikkelia. Tutkimuksissa oli yhteensä 660 AVH:n jälkeiseen afasiaan sairastunutta henkilöä, joiden ikä, aivokiertohäiriöstä kulunut aika, afasiatyyppi ja afasian vaikeusaste vaihteli.
Kirjallisuuskatsaukseen valikoituneissa artikkeleissa käytettyjä sanakategorioita olivat eläimet, toimintasanat, työkalut, ruokakaupasta löytyvät asiat, hedelmät ja vihannekset, hedelmät, nimet, värit, maat, tunteet, henkilökohtaiset ominaisuudet, tuntemukset ja asiat, jotka tutkittava ajattelee kuumiksi. Eläimiä käytettiin useimmissa tutkimuksissa (17). Neljässä artikkelissa raportoitiin tilastollisen vertailun tulokset afaattisten henkilöiden ja neurotyypillisten verrokkien välillä. Afaattiset henkilöt tuottivat minuutin aikana merkitsevästi vähemmän sanoja kuin verrokit eläinkategoriassa kolmessa tutkimuksessa ja väri-, eläin-, tunne-, henkilökohtaisten tapojen ja tuntemusten kategoriassa yhdessä tutkimuksessa. Eroja ei havaittu yhdessä tutkimuksessa maakategoriassa eikä yhdessä tutkimuksessa vihannes- ja hedelmäkategoriassa. Yhdessä tutkimuksessa vertailtiin afaattisten henkilöiden suoriutumista eläin- ja toimintakategoriassa ja siinä tutkittavat tuottivat tilastollisesti enemmän eläimiä kuin toimintasanoja.
Katsauksen perusteella eläinkategoria on ollut käytetyin sanakategoria semanttisissa sanasujuvuustehtävissä vuosina 1978–2023. Tulevaisuudessa on tarvetta tutkia lisää eri sanakategorioiden käyttöä ja eri taustaisten afaattisten henkilöiden suoriutumista niissä. Näiden tutkimusten perusteella voitaisiin pohtia kliinisen työn näkökulmasta, mitä suoriutuminen eri sanakategorioissa kertoo ja mitkä sanakategoriat antavat mahdollisimman kokonaisvaltaisen kuvan yksilön suoriutumisesta.