Luottamuksen rakentuminen hoitoalalla : Kyselytutkimus hoitajien luottamuksesta sosiaali- ja terveysministeriötä kohtaan
Hakoniemi, Rami (2024-04-30)
Luottamuksen rakentuminen hoitoalalla : Kyselytutkimus hoitajien luottamuksesta sosiaali- ja terveysministeriötä kohtaan
(30.04.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060444762
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060444762
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee luottamusta ja sen laatua. Tutkielmassa on pyritty selvittämään, miten hoitoalan työntekijät kokevat luottamuksen rakentuvan työyhteisöissä. Sen lisäksi tutkielma käsittelee hoitoalan työntekijöiden luottamuksen laatua sosiaali- ja terveysministeriöön sekä tähän luottamukseen vaikuttavia tekijöitä.
Aineisto on muodostettu pääasiassa avoimista kysymyksistä koostuneen kyselyn avulla. Kysely oli kolmiosainen. Sen ensimmäinen osa käsitteli vastaajien taustatietoja, toinen osa luottamusta työyhteisöissä ja kolmas osa luottamusta sosiaali- ja terveysministeriöön. Vastaajajoukkona toimivat Varsinais-Suomen hyvinvointialueella Turun yliopistollisen keskussairaalan sairaalapalveluissa työskentelevät hoitajat ja hoitajataustaiset esihenkilöt. Vastauksia kertyi yhteensä 266, joista 148 sisälsi taustatietojen lisäksi vastauksia myös ainakin osaan avoimista kysymyksistä. Aineiston analyysissä on käytetty lähilukua ja teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Taustatietoja on hyödynnetty vain aineiston edustavuuden pohdinnassa.
Luottamusta eri konteksteissa on tutkielmassa pyritty hahmottamaan suhteessa sekulaarin uskon käsitteeseen. Uskolla tarkoitetaan tutkielmassa resilienttiä luottamusta, johon kuuluu nojautuminen toiminnassa uskon kohteen varaan. Lisäksi vastauksista on pyritty löytämään viitteitä vastaajien maailmankuvista ja vastausten taustalla vaikuttavista arvoista.
Tutkielman tulos on, että vastaajat hahmottavat luottamuksen työyhteisöissä olevan parhaimmillaan uskon kaltaista. Sen näyttää pohjautuvan ensisijaisesti toisten työntekijöiden kunnioittamiseen, vaikka vastaajat pitivätkin myös riittävää ammattitaitoa tärkeänä. Luottamus sosiaali- ja terveysministeriöön näyttäytyi vastauksissa erityyppisenä. Siinä korostuvat henkilösidonnaisten tekijöiden sijaan ministeriön linjausten tosiasialliset vaikutukset ja niiden oletetut tarkoitusperät. Luottamus työyhteisöissä näyttäytyikin vahvasti arvopohjaisena, kun taas luottamus sosiaali- ja terveysministeriöön pohjautui enemmän laskelmointiin sen linjausten syistä ja niiden vaikutuksista työntekijöiden asemaan. Maailmankatsomuksella oli kuitenkin vaikutusta myös sosiaali- ja terveysministeriöön kohdistuvaan luottamukseen, sillä osa vastaajista oli selkeästi optimistisempia ja osa vähemmän optimistisia tulkinnoissaan ministeriön toiminnan syistä. Tällä oli vaikutusta käsityksiin ministeriön luotettavuudesta.
Aineisto on muodostettu pääasiassa avoimista kysymyksistä koostuneen kyselyn avulla. Kysely oli kolmiosainen. Sen ensimmäinen osa käsitteli vastaajien taustatietoja, toinen osa luottamusta työyhteisöissä ja kolmas osa luottamusta sosiaali- ja terveysministeriöön. Vastaajajoukkona toimivat Varsinais-Suomen hyvinvointialueella Turun yliopistollisen keskussairaalan sairaalapalveluissa työskentelevät hoitajat ja hoitajataustaiset esihenkilöt. Vastauksia kertyi yhteensä 266, joista 148 sisälsi taustatietojen lisäksi vastauksia myös ainakin osaan avoimista kysymyksistä. Aineiston analyysissä on käytetty lähilukua ja teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Taustatietoja on hyödynnetty vain aineiston edustavuuden pohdinnassa.
Luottamusta eri konteksteissa on tutkielmassa pyritty hahmottamaan suhteessa sekulaarin uskon käsitteeseen. Uskolla tarkoitetaan tutkielmassa resilienttiä luottamusta, johon kuuluu nojautuminen toiminnassa uskon kohteen varaan. Lisäksi vastauksista on pyritty löytämään viitteitä vastaajien maailmankuvista ja vastausten taustalla vaikuttavista arvoista.
Tutkielman tulos on, että vastaajat hahmottavat luottamuksen työyhteisöissä olevan parhaimmillaan uskon kaltaista. Sen näyttää pohjautuvan ensisijaisesti toisten työntekijöiden kunnioittamiseen, vaikka vastaajat pitivätkin myös riittävää ammattitaitoa tärkeänä. Luottamus sosiaali- ja terveysministeriöön näyttäytyi vastauksissa erityyppisenä. Siinä korostuvat henkilösidonnaisten tekijöiden sijaan ministeriön linjausten tosiasialliset vaikutukset ja niiden oletetut tarkoitusperät. Luottamus työyhteisöissä näyttäytyikin vahvasti arvopohjaisena, kun taas luottamus sosiaali- ja terveysministeriöön pohjautui enemmän laskelmointiin sen linjausten syistä ja niiden vaikutuksista työntekijöiden asemaan. Maailmankatsomuksella oli kuitenkin vaikutusta myös sosiaali- ja terveysministeriöön kohdistuvaan luottamukseen, sillä osa vastaajista oli selkeästi optimistisempia ja osa vähemmän optimistisia tulkinnoissaan ministeriön toiminnan syistä. Tällä oli vaikutusta käsityksiin ministeriön luotettavuudesta.