Ihmis-eläinsuhteet suomalaisissa kuoleman enteissä 1960-luvulle tultaessa
Hinkkuri, Anu (2024-04-30)
Ihmis-eläinsuhteet suomalaisissa kuoleman enteissä 1960-luvulle tultaessa
Hinkkuri, Anu
(30.04.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060444656
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060444656
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ihmisten ja eläinten välisiä vuorovaikutussuhteita sekä eläinten toimijuutta suomalaisissa kuoleman enteisiin liittyvässä uskomusperinteessä. Tutkielma asettuu perinteentutkimuksen ja ihmistieteellisen eläintutkimuksen alojen rajapintaan.
Tutkimuksen aineistona on Historian, kulttuurin ja taiteiden laitoksen arkistossa säilytettävä postikysely Kansantapojen muuttuminen: kuoleman enteet. Kysely on toteutettu vuonna 1961 ja siihen vastasi yhteensä 338 henkilöä. Kysely on osa suurempaa kyselyiden sarjaa kansantavoista ja niiden muutoksesta.
Tutkimusmetodeina tutkielmassa on käytetty teemoittelua ja lähilukua. Teemoittelun avulla on sekä eritelty millaisia eläinlajeja suomalaisissa kuoleman enteissä esiintyy että jaettu vuorovaikutussuhteita teemakategorioihin. Lähiluku on toiminut eläimiin liittyvien uskomusten ja memoraattien tulkinnan välineenä.
Aineistossa havaitaan neljän tyyppisiä vuorovaikutussuhteita: vihamielisiä, pelokkaita, kunnioittavia tai läheisiä sekä eläimen toimintaa selittäviä. Yleisin vuorovaikutuksen tyyppi on vihamielinen, jolloin lähtökohtaisesti ihminen suhtautuu eläimeen aggressiivisilla tavoilla esimerkiksi hätistellen tai vahingoittaen eläintä. Vuorovaikutuksen tyypit lomittuvat osittain päällekkäin toistensa kanssa ja samassa enteessä on usein havaittavissa useampaa vuorovaikutussuhdetta.
Tutkielmassa toimijuutta lähestyttiin kolmenlaisen toimijuuden käsitteen kautta: itsenäisen, välineellisen ja relationaalisen. Itsenäisessä toimijuudessa eläin on omaehtoinen toimija. Välineellisessä toimijuudessa eläin toteuttaa jonkun muun vaikutuksesta toimintaa, esimerkiksi tuo viestiä kalman väeltä tuonpuoleisesta. Relationaalinen toimijuus näyttäytyy sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta, jolloin ihmisen toiminta vaikuttaa eläimeen ja toisin päin. Kaikkia kolmea toimijuuden lajia esiintyy kuoleman enteet -aineistossa, mutta välineellistä ja relationaalista toimijuutta enemmän kuin itsenäistä.
Ihmistieteellinen eläintutkimus on ajankohtainen aihe, sillä arvioimme suhdettamme luontoon ja eläimiin jatkuvasti uudelleen. Myös kulttuurin- ja perinteentutkimuksen alalla eläintutkimus on tärkeää ymmärtääksemme niitä lähtökohtia, joista käsityksemme eläimistä ja niiden toiminnasta on rakentunut.
Tutkimuksen aineistona on Historian, kulttuurin ja taiteiden laitoksen arkistossa säilytettävä postikysely Kansantapojen muuttuminen: kuoleman enteet. Kysely on toteutettu vuonna 1961 ja siihen vastasi yhteensä 338 henkilöä. Kysely on osa suurempaa kyselyiden sarjaa kansantavoista ja niiden muutoksesta.
Tutkimusmetodeina tutkielmassa on käytetty teemoittelua ja lähilukua. Teemoittelun avulla on sekä eritelty millaisia eläinlajeja suomalaisissa kuoleman enteissä esiintyy että jaettu vuorovaikutussuhteita teemakategorioihin. Lähiluku on toiminut eläimiin liittyvien uskomusten ja memoraattien tulkinnan välineenä.
Aineistossa havaitaan neljän tyyppisiä vuorovaikutussuhteita: vihamielisiä, pelokkaita, kunnioittavia tai läheisiä sekä eläimen toimintaa selittäviä. Yleisin vuorovaikutuksen tyyppi on vihamielinen, jolloin lähtökohtaisesti ihminen suhtautuu eläimeen aggressiivisilla tavoilla esimerkiksi hätistellen tai vahingoittaen eläintä. Vuorovaikutuksen tyypit lomittuvat osittain päällekkäin toistensa kanssa ja samassa enteessä on usein havaittavissa useampaa vuorovaikutussuhdetta.
Tutkielmassa toimijuutta lähestyttiin kolmenlaisen toimijuuden käsitteen kautta: itsenäisen, välineellisen ja relationaalisen. Itsenäisessä toimijuudessa eläin on omaehtoinen toimija. Välineellisessä toimijuudessa eläin toteuttaa jonkun muun vaikutuksesta toimintaa, esimerkiksi tuo viestiä kalman väeltä tuonpuoleisesta. Relationaalinen toimijuus näyttäytyy sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta, jolloin ihmisen toiminta vaikuttaa eläimeen ja toisin päin. Kaikkia kolmea toimijuuden lajia esiintyy kuoleman enteet -aineistossa, mutta välineellistä ja relationaalista toimijuutta enemmän kuin itsenäistä.
Ihmistieteellinen eläintutkimus on ajankohtainen aihe, sillä arvioimme suhdettamme luontoon ja eläimiin jatkuvasti uudelleen. Myös kulttuurin- ja perinteentutkimuksen alalla eläintutkimus on tärkeää ymmärtääksemme niitä lähtökohtia, joista käsityksemme eläimistä ja niiden toiminnasta on rakentunut.